Workplace and Language - Constructing the user experience of office space

Työtilat herättävät paljon tunteita ja keskustelua. Niihin kiinnytään ja ne heijastavat arvoja ja merkitystä. Tästä huolimatta organisaation tiloihin ei ole juuri kiinnitetty huomiota johtamisen tutkimuksessa. Tässä väitöskirjassa esitettiin, että työtilojen käyttäjäkokemus rakennetaan kielen avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tilat olisivat fyysisiä, meidän kokemuksemme niistä on sosiaalinen, mikä ilmenee vuorovaikutuksen eli kielen avulla. Sosiokielellisillä prosesseilla on perustavanlaatuinen vaikutus siihen, mitä arvostamme, miten näemme itsemme ja miten koemme tilan. Tästä syystä tutkimuksen tavoitteena oli paitsi tuoda sosiokielellinen näkökulma osaksi työympäristö johtamisen tutkimusta, mutta myös selvittää minkälaiset retoriset strategiat johtavat työympäristön käyttäjäkokemukseen. Väitöskirjassa sovellettiin Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin teoriaa todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta työympäristö johtamisen tutkimukseen. Metodeina käytettiin sosiaaliseen konstruktionismiin perustuvia kielellisiä menetelmiä diskurssi ja narratiivista analyysia. Väitöskirja koostui neljästä empiirisestä tutkimuksesta, jossa keskityttiin tilamuutosprosesseihin sekä yleiseen keskusteluun avotoimistoista. Lisäksi väitöskirjassa toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jossa tutkittiin diskurssi analyysin ja narratiivisen analyysin käyttöä työympäristöjohtamisen tutkimuksessa. Väitöskirjassa tuli esille, että sosiokielellisiä menetelmiä ei ole juuri käytetty työympäristö johtamisen tutkimuksessa tai rakennetun ympäristön tutkimuksessa ylipäätänsä. Jos niitä oli käytetty, tutkimus keskittyi siihen, miten tilaa voidaan käyttää kommunikoinnin tai identiteetin rakennuskeinona. Empiiriset tulokset viittasivat siihen, että kun käyttäjät puhuvat tilasta he panostavat ennemmin vastapuolen suostutteluun kuin itse tilan kuvailuun. Lisäksi tilapuhetta ohjasi yleisten ideaalien ja identiteettipuheen diskurssit. Tutkimuspapereiden perusteella voikin sanoa, että toimiston käyttäjien kokemus tilasta muodostettiin oman ammatillisen identiteetin perusteella sekä kielellisillä vastakkainasetteluilla ennemmin kuin fyysisen tilan objektiivisista ominaisuuksien pohjalta. Sosiokielellinen näkökulma on tutkimaton alue työympäristö johtamisen tutkimuksessa. Lisäksi kielen rakenteen luovat käyttäjäkokemuksen, joten niitä tulisi tutkia tarkemmin niin työympäristö johtamisen kuin rakennetun ympäristön tutkimisessa yleensä. Työympäristö -diskurssi luo jatkuvasti uutta tarinaa ja tilakokemusta, siksi sitä ei tulisi unohtaa tiloja johtaessa.