Työntekijöiden koordinointi, yhteistyö ja oppiminen tilausohjautuvassa kokoonpanotuotannossa

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

Abstrakti

Teollisuusyrityksillä on yhä enemmän haasteita sovittaa kapasiteetti vaihtelevaan kysyntään ja ylläpitää samanaikaisesti tuotannon kustannustehokkuutta. Nämä haasteet ovat tyypillisiä asiakas-räätälöityjen tuotteiden tilausohjautuvalle kokoonpanotuotannolle. Vaihtelevien ja suurten tuotteiden tehokas tuotanto edellyttää usein rinnakkaisia, toisistaan riippumattomia, kokoonpanoasemia. Tällaiselle tuotannolle ominaista on työvoimavaltaisuus, jolloin työntekijöiden rooli korostuu: on opittava uusia tehtäviä ja tarpeen vaatiessa siirryttävä asemien välillä senhetkisen työkuorman mukaan. Tuotannon dynaaminen hallinta edellyttää riittävän yksinkertaisia työvoiman ohjaus-käytäntöjä, joiden perusteella työntekijät kohdennetaan reaaliaikaisesti tehtäville ja päinvastoin. Tämän lisäksi on huomioitava työntekijätuottavuus, kun useampi työntekijä jakaa saman tehtävän. Tämä väitöskirja tutkii edellä kuvattua tilausohjautuvaa kokoonpanotuotantoa. Työn ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, miten erilaiset ohjauskäytännöt vaikuttavat rinnakkaiskokoonpanon suorituskykyyn. Tutkitut ohjauskäytännöt perustuvat työntekijöiden keskinäiseen auttamiseen, mikä on uusi lähestymistapa työvoiman ohjaukseen. Toisena tavoitteena on selvittää, miten työntekijöiden yhteistyökäytännöt (työntekijöiden määrä ja työskentelytavat) ja oppiminen vaikuttavat yksittäisen tuotteen kokoonpanon suorituskykyyn. Tätä varten suoritettiin kokeellisia tutkimuksia tuotteella, jossa on, aiempia tutkimuksia enemmän, kokoonpanoteollisuuden tuotteiden kaltaisia elementtejä. Väitöskirjan viidessä artikkelissa käytettäviä tutkimusmenetelmiä ovat laboratoriokokeet, videoanalyysi, Markov-mallit ja simulointi. Laboratoriokokeiden tulokset osoittivat, että kokoonpano-ohjeilla on ratkaiseva merkitys koke-mattomien työntekijöiden oppiessa uusia tehtäviä. Työn tuottavuus henkilöä kohden heikkeni, kun tuotetta kokosi suurempi määrä henkilöitä. Työntekijämäärän merkitsevyys väheni, kun kokoon-panoa toistettiin. Toisen apu nähtiin tarpeelliseksi, etenkin suurten kokoonpano-osien kanssa, joten kaksi henkilöä tuotetta kohden koettiin sopivimmaksi. Suurempi työntekijämäärä aiheutti pysyviä tuottavuushäviöitä johtuen työntekijöiden koordinoinnin vaikeudesta sekä tilan että ajan suhteen. Kun rinnakkaisten asemien tuotantoa simuloitiin, tulokset osoittivat, että kysynnän ja valmistuksen ollessa stokastista, työntekijöiden auttaminen toisiaan pareittain on riittävän tehokasta, eikä kaikkien tarvitse auttaa kaikkia. Kiinteissä pareissa työntekijät myös oppivat toistensa työskentelytavat, ja heistä voi tulla hyvin tuottavia. Työparien valintaan kannattaa kuitenkin kiin-nittää huomiota. Sattumanvarainen valinta voi johtaa merkittäviin suorituskykyeroihin eri parien välillä, mikä keskimäärin heikentää tuotannon reaktiivisuutta. Suurempi joustavuus auttamisessa kompensoi taitoeroista aiheutuvaa vaihtelua, mutta korostaa samalla yhteistyön tehokkuutta jaetussa tehtävässä. Työntekijäresursseja jaettaessa on hyvä huomioida myös työntekijöiden mielipiteet ja mieltymykset sekä muut työntekijöihin liittyvät tekijät.
Julkaisun otsikon käännösTyöntekijöiden koordinointi, yhteistyö ja oppiminen tilausohjautuvassa kokoonpanotuotannossa
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Niemi, Esko, Vastuuprofessori
  • Niemi, Esko, Ohjaaja
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-8085-7
Sähköinen ISBN978-952-60-8086-4
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

Tutkimusalat

  • manuaalikokoonpano
  • tilausohjautuva
  • työntekijöiden koordinointi
  • yhteistyö
  • oppiminen

Sormenjälki Sukella tutkimusaiheisiin 'Työntekijöiden koordinointi, yhteistyö ja oppiminen tilausohjautuvassa kokoonpanotuotannossa'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä