Jätevedenpuhdistamot mikroroskan kulkureittinä vesistöihin

Julia Talvitie

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

Abstrakti

Mikroroskaksi kutsutaan yleisesti alle 5 mm:n kokoista roskaa. Mikroroskien ja erityisesti mikromuovien ekologiseen merkitykseen on alettu kiinnittää erityistä huomiota viimeisen vuosikymmenen aikana. Mikroroskia päätyy ympäristöön useista eri lähteistä kuten liikenteestä, vaatteiden pesusta ja kosmetiikasta ja erityisesti jätevedenpuhdistamoita on epäilty yhdeksi merkittävimmistä mikroroskien kauttakulkureiteistä vesistöihin. Tässä työssä tutkittiin mikroroskien kulkeutumista ja poistumista perinteisen aktiivilietemenetelmään perustuvan jätevedenpuhdistusprosessin sekä erilaisten jälkikäsittelyiden aikana. Lisäksi tutkittiin jätevedenpuhdistamoiden vesistöihin aiheuttamaa mikroroskakuormitusta Itämeren sinisimpukoiden avulla. Tutkimuksessa verrattiin sinisimpukoista löydettävien mikroroskien määrää jätevesiä vastaanottavan ja verrokkialueen välillä. Tutkimuksissa havaittiin, että perinteinen jätevedenpuhdistus esikäsittelyineen ja jälkiselkeytyksineen poistaa tehokkaasti (> 99%) puhdistamolle tulevan mikroroskat. Suurin osa mikroroskista (~ 98%) poistui jo esikäsittelyn aikana ja aktiivilieteprosessi vähensi edelleen (~ 88%) mikroroskien määrää esikäsitellystä jätevedestä. Suurin osa mikroroskista pidättyi jätevedenpuhdistusprosessin aikana lietteeseen. Noin 20% lietteeseen pidättyvästä mikroroskasta päätyi kuitenkin takaisin prosessiin lietteen kuivauksessa syntyvän rejektiveden mukana. Perinteisesti käsitellystä jätevedestä voitiin edelleen poistaa mikroroskia erilaisten jälkikäsittelyiden avulla. Membraanisuodatustekniikkaan perustuva membraanibioreaktori (engl. membrane bioreactor, MBR) poisti lähes kaikki mikroroskat (99.9 %) esikäsitellystä jätevedestä. Myös jälkiselkeytyksen jälkeistä jätevettä käsittelevät tertiäärikäsittelyt kuten hiekkasuodatin, flotaatio ja kiekkosuodatin poistivat tehokkaasti mikroroskaa. Ainoastaan biologisella denitrifikaatiosuodattimella ei havaittu olevan vaikutusta mikroroskien määrään jätevedessä. Jätevedenpuhdistamot voivat olla merkittävä mikroroska- ja mikromuovikuormittaja, kun ottaa huomioon, että käsiteltyä jätevettä johdetaan jatkuvasti suuria määriä vesistöihin. Arviolta noin 480 miljardia mikromuovia päätyy Suomessa jätevedenpuhdistamoilta vesistöön. Toisaalta jätevedenpuhdistamot voivat tarjota ratkaisun mikromuovikuormituksen vähentämiseen. Itämeren sinisimpukoissa havaittiin korkeampia mikroroskamääriä jätevesiä vastaanottavalla merialueella kuin verrokkialueella. Havaitut korkeammat mikroroskamäärät saattavat johtua jätevedenpuhdistamoiden kuormittavasta vaikutuksesta. Muiden mahdollisten mikroroskan lähteiden ja reittien vaikutusta tuloksiin ei kuitenkaan pystytty sulkemaan tutkimuksessa pois.
Julkaisun otsikon käännösJätevedenpuhdistamot mikroroskan kulkureittinä vesistöihin
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Vahala, Riku, Vastuuprofessori
  • Mikola, Anna, Ohjaaja
  • Setälä, Outi, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-7979-0
Sähköinen ISBN978-952-60-7980-6
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

Tutkimusalat

  • mikroroskat
  • mikromuovit
  • yhdyskuntajätevedet
  • jätevedenpuhdistamot
  • vesiympäristö
  • sinisimpukat

Sormenjälki Sukella tutkimusaiheisiin 'Jätevedenpuhdistamot mikroroskan kulkureittinä vesistöihin'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä