Utilisation aspects of ashes and green liquor dregs from an integrated semichemical pulp and board mill

Työssä tutkittiin puolikemiallisen sellu- ja kartonkitehtaan leijupetikattilan (120 MW) pohja ja lentotuhkaa kahdella eri polttoaineseoksella (A: hiili, puu ja turve; B; puu ja turve) ja kemikaalikierron soodasakkaa sekä tarkasteltiin näiden jätejakeiden hyötykäyttömahdollisuuksia eri näkökulmista. Pohjatuhkien raskasmetallien (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Hg) kokonaispitoisuudet alittivat metsätaloudessa käytettävien tuhkalannoitteiden enimmäispitoisuuksien raja-arvot. Pohjatuhkien kalsiumpitoisuudet (A: 2,4 % ja B: 3,4 %) olivat kuitenkin alhaisemmat kuin sille asetettu vähimmäisvaatimus (6,0 %). Lentotuhkien kalsiumpitoisuudet (A: 6,4 % ja B: 11,0 %) ylittivät vähimmäisvaatimuksen, mutta toisaalta lentotuhkien arseenin kokonaispitoisuudet (A: 46,9 mg/kg ka.; B: 41,3 mg/kg ka.) ylittivät metsätaloudessa käytettävän tuhkalannoitteen arseenin enimmäispitoisuuden raja-arvon (40 mg/kg ka.). Ainoastaan tutkittu pohjatuhka B soveltuisi käytettäväksi metsätaloudessa tuhkalannoitteena, mikäli siihen lisättäisiin kalsiumia vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi. Pohjatuhkat täyttivät valtioneuvoston asetuksen vaatimukset jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Sen sijaan lentotuhkan A haitallisten aineiden PAH-pitoisuus (23 mg/kg ka.) sekä molybdeenin (3,9 mg/kg ka.) ja seleenin (0,2 mg/kg ka.) liukoiset pitoisuudet ylittivät peitetylle rakenteelle asetetut raja-arvot ja lentotuhkan B haitallisten aineiden PAH-pitoisuus (90 mg/kg ka.) ylitti päällystetyn rakenteen raja-arvon. Täten lentotuhkaa A ei voida käyttää peitetyssä rakenteessa ja lentotuhkaa B päällystetyssä rakenteessa ilmoitusmenettelyllä, vaan erillinen ympäristölupa vaaditaan. Sekventiaalisessa uutossa monien haitallisten aineiden liukoiset pitoisuudet olivat korkeammat lentotuhkassa A kuin pohjatuhkassa A. Lisäksi haitallisten aineiden liukoiset pitoisuudet olivat pohja- ja lentotuhkissa A merkittävästi erilaisia eri alkuaineilla. Suurin osa pohja- ja lentotuhkan A haitallisista aineista ei kuitenkaan ollut helposti liukenevassa muodossa sekventiaalisessa uutossa, mikä tukee tutkittujen tuhkien hyötykäyttöä kaatopaikalle läjittämisen sijaan. Soodasakka oli voimakkaasti alkalista (pH 11,7) ja sen neutraloiva kyky (34,2 % Ca ekv. ka.) oli suuri, jolloin soodasakkaa voidaan käyttää esimerkiksi maanparannusaineena tai pH-puskurina happamassa maaperässä. Soodasakan hyötykäyttö edellyttää ympäristölupaa. Soodasakan haitallisten aineiden suhteellisen alhainen kokonaispitoisuus ja alhainen liukoisuus sekventiaalisessa uutossa tukevat myös tutkitun soodasakan hyötykäyttöä. Työterveydellisestä näkökulmasta tarkasteltuna tutkitun lentotuhkan ja soodasakan huolellinen käsittely on suositeltavaa, jotta työntekijät eivät altistu näiden materiaalien haitta-aineille. Tuhkan ja soodasakan hyötykäytön edistämiseksi Suomen lainsäädäntöä tulee yrittää kehittää.