Abstrakti
"Mahdollisuuden ontologia" (an ontology of possibility) viittaa siihen inhimillisen kokemuksen ja hahmotuksen tilaan, jossa suuntaudumme nykyhetken ympäristöömme vallitsevan todellisuuden avautuvuuden mahdollisuuden näkökulmasta. Tämä siis erotuksena tilasta, jossa ensisijassa laskelmoimme omaa tai muiden tulevaa asemaa vakiintuneiden käsitysten viitteistössä. Tällainen määrittelemättömää kohti uskaltavuuden suuntautuneisuus on oleellisesti läsnä toiminnassa joka tavalla tai toisella laajentaa käsitystämme ympäristön lainalaisuuksista, eli "muuttaa maailmaa" enemmän tai vähemmän, ml. missä tahansa ennalta tiukasti rajaamattomassa rakentavassa yhteistyössä. Huolimatta tämän sisäisen kokemuksellisen ulottuvuuden keskeisyydestä lukuisissa organisatorisissa ja organisatorisinhimillisissä ilmiöissä, tutkimus hyvin harvoin ottaa sitä lähtökohdakseen.
Väitöskirjan yhteenvetävä osuus hahmottelee organisatorisia lainalaisuuksia mahdollisuuden ontologialle organisaatioympäristöissä. Perustan organisatorisen hahmotukseni mahdollisuuden ontologian fenomenologisen rakenteen tarkastelulle. Totean kyseisen rakenteen sisältävän "vielä-tietämättömyyden" sietämistä ja laskelmoimatonta sosiaalisen riskin hyväksymistä tavalla, joka ei ole kokemuksellisesti kognition täysin tavoittavissa. Seuraten relationaalisuusteoreetikkoja (kuten Shotter, 2010; Gergen, 2009), avaan, kuinka tällainen suuntautuneisuus on, organisaatioissa ja ylipäätään, sidoksissa "välittävän yhteydellisyyden" (caring relationality) kokemusten kanssa. Teen huomion mahdollisuuden ontologian ja tällaisen yhteydellisyyden jaetusta sisäisestä rakenteesta. Tästä johtuen, huolimatta välittävyyden tai uskaltavuuden (esim. kulttuurisista tai henkilökohtaisista) myönteisistä lähtökohdista, kyvykkyys suuntautua mahdollisuuden ontologian kautta organisaatioissa latistuu ilman ulkopuolisia "syötteitä " (feeds) "laajentuvuuden kokemukselle" (a sense of expansiveness). Esitän näiden seikkojen pohjalta ensin kolme arkkityyppiä organisaation suhteelle sen ympäristön kanssa, joissa tällaiset ulkopuoliset syötteet ovat mahdollisia. Toiseksi hahmottelen kuinka suuremmissa organisaatioissa, joissa suora yhteys ulkopuolisiin syötteisiin ohenee, syötteet juontuvat itse organisaatiokontekstin avautuvuuden ja kvalitatiivisen laajentuvuuden kokemuksesta.
Väitöskirja koostuu ylläkuvatusta yhteenvetävästä teoretisoinnista sekä neljästä itsenäisestä esseestä. Ensimmäiset kaksi esseetä käsittelevät organisaatioihin vaikuttavia arvoja ja organisaatioiden evoluutiota Edmund Phelpsin talouden dynaamisuuden teorian kannalta. Kaksi jälkimmäistä raportoivat laajan kvalitatiivisen tutkimuksen koskien matalahierarkisia organisaatioita, joissa lähtökohtaisesti epäyhteensopivat käytännöt pitävät yllä tiettyä organisatorisen kontekstin avautuvuuden tuntua. Yhteenvetävä osuus rakentaa esseiden tutkimusten oivallusten päälle mahdollisuuden ontologian teorian keskeiset suuntaviivat.
Julkaisun otsikon käännös | Kohti teoriaa mahdollisuuden ontologiasta organisaatioympäristöissä |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-64-0673-2 |
Sähköinen ISBN | 978-952-64-0674-9 |
Tila | Julkaistu - 2022 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- mahdollisuuden ontologia
- välittävä yhteydellisyys
- laajentuvuuden kokemus