Abstrakti
Liimasauman muodostuminen ja suorituskyky viilupohjaisissa tuotteissa riippuu hyvin pitkälti viilun laadusta, johon voidaan vaikuttaa valmistusprosessin osavaiheiden, kuten haudonnan, avulla.
On osoitettu, että tukkien lämmitys parantaa monia viilun ja vanerin ominaisuuksia, mutta liimasauman lujuuden kasvuun vaikuttavia mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä. Siksi väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia haudonnan vaikutusta viilun pinnan ominaisuuksiin ja liimasauman laatuun. Lisäksi tutkittiin, soveltuvatko yleisesti käytetyt liimasauman testausmenetelmät haudontalämpötilan vaikutuksien arviointiin.
Väitöskirjan osatutkimukset osoittavat selvästi, että sorvaushalkeamien syvyydellä ja vetosuunnalla on suuri vaikutus SFS-EN 314 -standardin mukaan mitattuun vanerin liimasauman lujuuden arvoon, vaikka kyseinen koemenetelmä on tarkoitettu liimasauman, ei viilun laadun, testaamiseen. Siksi sorvaushalkeamien ominaisuuksien hallinta voisi johtaa paljon pienempään hajontaan vanerin liimasauman testauksessa mahdollistaen sen, että tutkijoiden olisi helpompi tunnistaa muut liimasauman laatuun vaikuttavat tekijät, kuten hakkuukausi ja haudontalämpötila. Väitöstutkimus osoitti myös, että tukkien haudontalämpötila paitsi pehmentää materiaalia sorvausta varten, myös muuttaa puumateriaalia peruuttamattomasti vaikuttaen liimasauman lujuuden kehitykseen. Tulokset osoittavat, että tukin lämpötilahistoria ennen sorvausta vaikuttaa merkittävästi viilun ominaisuuksiin ja liimasauman lujuuteen.
Lisäksi ABES-testien tulosten tulkintaan pitäisi suhtautua varauksella tilanteissa, joissa viilun ominaisuudet ja historia eivät ole täysin tiedossa. ABES-tulokset saatetaan tulkita väärin, jos viilun oletetaan olevan homogeeninen alusmateriaali. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että talvella kaadetut koivutukit ovat kaikkein altteimpia haudontalämpötilan vaikutuksille ja koivutukkien haudonta alhaisissa lämpötiloissa aiheuttaa huomattavaa vaihtelua tuloksiin, jotka johtuvat ainoastaan kausivaihtelusta. ABES-testauksen havaittiin olevan erittäin hyödyllinen arvioitaessa viilun tuotantoparametrien tai puun ominaisuuksien vaikutusta liimaukseen, kunhan edellä mainitut asiat huomioidaan.
Tässä tutkimuksessa kehitetyn pinnan eheyden mittaamismenetelmän etuna on, että sen avulla voidaan arvioida heikosti pinnassa kiinni olevien partikkeleiden määrää, joita pinnankarheutta mittaamalla ei voida havaita. Näiden partikkelien keskittymä saattaa toimia liimasauman murtumisen alkupisteenä.
Sorvaushalkeamat vaikuttavat merkittävästi liimasauman lujuuden mittaustuloksiin, mikä vaikeuttaa liimauksen ja uusien liimausjärjestelmien jatkokehittämistä.
Julkaisun otsikon käännös | Haudonnan vaikutus koivuviilun pinnan laatuun, liimasauman muodostumiseen ja vanerin liimasauman lujuuteen |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-6927-2 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-6926-5 |
Tila | Julkaistu - 2016 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli) |
Tutkimusalat
- haudonta
- liimasauman laatu
- pinnan eheys
- sorvaushalkeama
- vaneri
- viilu
Sormenjälki
Sukella tutkimusaiheisiin 'Haudonnan vaikutus koivuviilun pinnan laatuun, liimasauman muodostumiseen ja vanerin liimasauman lujuuteen'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.Laitteet
-
Biotalousinfrastruktuuri
Jukka Seppälä (Manager)
Kemian tekniikan korkeakouluLaitteistot/tilat: Facility