Abstrakti
Suomettuminen viittaa monitahoiseen keskusteluun epäsymmetrisestä valtasuhteesta ja pienen valtion toimijuudesta kansainvälisen kiistojen ja kilpailun määrittelemässä maailmanjärjestyksessä. Tämä työ tarkastelee Suomen laivanrakennuksen laajentumista ja supistumista 1952-1996 ja käsittelee sitä kautta kylmän sodan teknologisia ja taloudellisia seurauksia. Kylmä sota politisoi teknologian tuotannon ja siirron. Suomelle tämä tarkoitti uusia rajoituksia, mutta myös uusia mahdollisuuksia kauppaan ja teknologiseen kehitykseen.
Tutkimuksessa Suomen kaupallinen laivanrakennusteollisuus määritellään 'tekno-taloudelliseksi järjestelmäksi', joka tarkoittaa heterogeenisten komponenttien muodostamaa verkkoa. Käsite ammentaa Suurten teknologisten järjestelmien (Large Technological System, LTS) teoriasta, mutta se lisää teknologian rinnalle yhtä merkittävän taloudellisen ulottuvuuden. Tekno-ekonomisen järjestelmän analyysin kautta tutkimus pureutuu kolmeen kysymyksen: miten Suomen kylmän sodan laivanrakennusjärjestelmä kehitti erityisen rakenteen ja kansallisen tyylin, mikä oli sen suhde valtioon ja miten se hajosi kylmän sodan lopussa?
Tutkimuksen kontribuutio LTS-teoriaan on sen osoittaminen, kuinka järjestelmän hajoaminen politisoi uudelleen elementtejä, jotka järjestelmän kehittyessä olivat vakiintuneet ja apolitisoituneet. Järjestelmän loppu tarjoaa metodologisen mahdollisuuden tutkia myös kypsän järjestelmän latenttia poliittisuutta. Viiden tapaustutkimuksen kautta tutkimus tarkastelee Suomen laivanrakennusjärjestelmää eri näkökulmista, jotka ovat laivanrakennuksen teknopolitiikka, epäkaupallinen itä-länsi -yhteistyö, bilateraaliset kaupan ja maksujen instituutiot, teollisuuden uudelleenorganisointi, sekä valtion telakkarahoitus ja tuet.
Tutkimus osoittaa, kuinka kylmän sodan mukanaan tuomat rajoitteet ja mahdollisuudet muokkasivat Suomen laivanrakennusjärjestelmää. Suomalaiset toimijat sopeutuivat kehittämällä ainutkertaisia järjestelmäelementtejä sekä tunnistettavan kansallisen tyylin. Valtiotoimijat ottivat tekno-taloudellisen järjestelmän tavoitteet omikseen, mutta käyttivät laivanrakennusta myös teknopoliittisena instrumenttina vaikuttaakseen kansallisiin kysymyksiin turvallisuudesta, arvovallasta ja hyvinvoinnista. Kylmän sodan tekno-taloudellisen järjestelmän hajoaminen oli seurausta taloudellisista ja poliittisista muutoksia 1970-luvulta alkaen. Hajoamisprosessin aluksi järjestelmän liikevoima näytti kuitenkin kasvavan, kun järjestelmän toimijat reagoivat haasteisiin teknopoliittisilla projekteilla.
Julkaisun otsikon käännös | Laivanrakennus ja suomettuminen - Teollistuminen, valtio ja kylmän sodan laivanrakennusjärjestelmän hajoaminen |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-8387-2 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-8388-9 |
Tila | Julkaistu - 2019 |
OKM-julkaisutyyppi | G4 Monografiaväitöskirja |
Tutkimusalat
- teollistuminen
- suuret teknologiset järjestelmät
- kylmä sota
- laivanrakennus
- teknopolitiikka