Abstrakti
Parhaimmatkaan ideat eivät etene itsekseen organisaatiossa, vaan tarjolla olevien tilaisuuksien hyödyntäminen edellyttää proaktiivista toimintaa. Suurin osa yrittäjyys- ja tuotekehitystutkimuksesta on kuitenkin tarkastellut proaktiivisuutta lähinnä yksilön ominaisuutena, ja tutkimus yleisemminkin on painottunut tavoitteiden asettamiseen, ideointiin ja päätöksentekoon. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen kun päätös idean toteuttamisesta on tehty?
Tämä väitöskirja tutki proaktiivisen toimintaprosessin käynnistämistä ja ylläpitoa tuotekehityksessä ja yrittäjyydessä. Se pohjautuu kvalitatiiviseen tutkimukseen 4566 segmentistä, jotka saatiin 80 haastattelusta kolmessatoista organisaatiossa. Neljästä empiirisestä esseestä ensimmäinen perustui kokeeseen tuotekehityksen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden välisistä eroista toimeksiantojen tulkinnassa. Proaktiivinen toiminta nousi esiin jo tässä varhaisessa vaiheessa: taitavammilla kehittäjillä oli kattavammat ja kytketymmät representaatiot. Kolme naturalistista tutkimusta kartoittivat ideoiden edistämistä kahdessa tuotekehitysprojektissa, työpanosten dynamiikkaa uuden organisaation luomisessa ja kehittämisessä, ja pitkittäistutkimuksessa ensimmäisen tarjoaman kehittämistä neljässä uudessa yrityksessä. Kaikissa näissä tutkimuksissa korostui ympäristön palautteen rooli proaktiivisen toiminnan ylläpitäjänä ja lisääjänä. Välillä hyvän kokonaistuloksen saavuttaminen vaati paikallista tehottomuutta aikaavievien ja kattavien yhteistyö- ja viestintäkäytäntöjen myötä.
Kehitystyötä kuvaavasta geneerisestä suppilomallista voidaan tulosten perusteella muokata proaktiivisen toiminnan prosessimalli. Malli korostaa tarvetta tukea konkreettista tekemistä ja tekojen jatkuvaa iteratiivista tarkentamista. Se tuo kaksi keskeistä näkökulmaa proaktiivisen toiminnan dynamiikan ymmärtämiseen. Ensinnäkin malli korostaa mahdollisia epäjatkuvuuskohtia proaktiivisen toiminnan liikkuessa kolmen ilmentymätason (mikrotason tekojen, keskitason toimintojen ja globaalitason lähestymistapojen) välillä. Toiseksi, malli painottaa positiivisten itseään vahvistavien kehien mahdollisuutta yksilö-ympäristö vuorovaikutuksen seurauksena: kehitysideoita konkretisoivien rajaobjektien luominen tarjosi palautetta onnistumismahdollisuuksista, rohkaisi alkuvaiheen sidosryhmien panostusta, ja ylläpiti proaktiivista toimintaa energisoimalla ja sitouttamalla sekä yksilöä itseään että sidosryhmiä. Malli auttaa tunnistamaan useita mahdollisuuksia proaktiivisuuden tukemiseen ja tehostamiseen yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Julkaisun otsikon käännös | Proaktiivisen toiminnan dynamiikka – Kehittämisen käynnistäminen ja ylläpitäminen tuotesuunnittelussa ja yrittäjyydessä |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-6366-9 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-6367-6 |
Tila | Julkaistu - 2015 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- proaktiivinen toiminta
- tuotekehitys
- yrittäjämäinen käyttäytyminen
- pienyritykset
- ideoiden kehitys
- innovaatioprosessi
- rajaobjektit