Abstrakti
Tarvetta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ei enää kyseenalaisteta, etenkään kaupungeissa. Suurin osa maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja kaupunkien osuus maailmantaloudessa on mittava. Ihmiset, infrastruktuuri ja tärkeimmät yhteiskunnalliset toimet altistuvat ilmastonmuutokselle ja ovat haavoittuvaisia sen vaikutuksille. Maailman kaupungit ovat tiedostaneet tämän haasteen ja sopeutuvat jo ilmastonmuutokseen. Kaupunkien sopeutuminen ei ole enää pelkästään välttämättömyys, se näkyy toimenpiteinä.
Tämän väitöskirjan keskiössä ovat havaittavat toimet, toimijat, ja niiden yhteiskunnallinen konteksti. Työ perustuu empiiriseen tutkimukseen kolmesta kaupungista: Helsinki ja Espoo Suomessa, ja Kööpenhamina Tanskassa. Väitöskirja vastaa kysymykseen: Miten kaupunkikonteksti ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaikuttavat toisiinsa?
Väitöskirjan neljän artikkelin analyyttisinä viitekehyksinä käytetään kilpailevien paradigmojen ja diskurssien käsitteitä, verkostoanalyysia ja ohjauskeinojen ja skaalojenvälisten vuorovaikutuksen analyysia. Jokainen artikkeli vastaa omaan tutkimuskysymykseensä, joten jokaisella artikkelilla on myös tapauskohtaisia tuloksia. Lisäksi artikkelit vastaavat myös niitä yhdistävään kysymykseen.Sopeutumistoimien analyysi tuo esille kolme johtopäätöstä. Ensiksi, käytännön, vallitsevien diskurssien ja paradigmojen yhteiskunnallinen konteksti vaikuttaa sopeutumistoimiin, muttei määrää niitä. Toiseksi, toimijoilla on erilaisia arvoja ja ideoita. He luokittelevat ja käsitteellistävät hallintoa ja päätöksentekoprosessia eri tavoin (esim. hyvinvointivaltio v. uusliberaalit ideat), ja heillä on myös erilaisia käsityksiä siitä, miten sopeutumisen pitäisi tapahtua. Koska eri toimijat kohtaavat toisiaan ja toimivat yhdessä sopeutumisen parissa, sopeutumistoimet voivat olla ristiriitaisia, ne voivat johtaa kompromisseihin, ja niissä voidaan käyttää markkinataloudelliseen, neuvottelevaan tai julkisen sektorin johtamaan sopeutumiseen perustuvia menetelmiä, jotka kilpailevat keskenään. Kolmanneksi, olemassa olevan yhteiskunnallisen kontekstin ja toimijoiden eri sopeutumislähestymistapojen yhdistelmä tulee näkyväksi sopeutumisen satunnaisuudessa ja koetussa puutteellisuudessa. Toisin sanoen, sopeutuminen on aina (osittain) tahatonta ja ohjaamatonta ja se todennäköisesti ei täytä kenenkään odotuksia onnistuneesta sopeutumisesta, vaikka yritetään suunnitella ja toteuttaa järkevää sopeutumista. Kaupungeissa sopeutuminen ei ole koskaan pelkästään teknistä toimintaa, eikä yksinkertaisesti rationaalisten päätöksien seuraus. Se on aina keskustelun ja poliittisen vuorovaikutuksen kohde. Tähän keskusteluun liittyy olennaisesti myös kysymys, ymmärretäänkö sopeutuminen tavallisen kaupunkisuunnittelun ja hallinnon osana, mahdollisena suunnittelun vallittavien paradigmojen uudistajana, vai itsenäisenä ja uutena kokonaisuutena kaupunkikehityksessä.
Julkaisun otsikon käännös | Sopeutuminen ilmastonmuutokseen kaupungeissa Suomessa ja Tanskassa |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-7552-5 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-7551-8 |
Tila | Julkaistu - 2017 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- paikallinen taso
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- kaupunkisuunnittelu
- sosiaalinen verkostoanalyysi
- legitimiteetti
- vastuu
- politiikkainstrumentit