The building that disappeared: The Viipuri Library by Alvar Aalto

Tutkimustuotos

Tutkijat

Organisaatiot

Kuvaus

Käsillä oleva tutkimus esittelee yhden rakennuksen, vuonna 1935 valmistuneen Viipurin kirjaston vaiherikkaan `elämän´. Teoreettinen lähtökohtani on materiaalisen kulttuurin merkitys ja esineiden toimijuus. Tutkimuksessani kysyn, mitä rakennukset `tekevät´ käyttäen esimerkkinä yhtä rakennusta. Kiinnostukseni tutkia aihetta perustui huomioon, että Viipurin kirjastoa on käsitelty hyvin erilaisissa yhteyksissä, arkkitehtuurin alan kirjallisuudesta sota-historioihin ja yleisönosastokirjoituksiin. Väitteeni on, että Viipurin kirjasto on rakennus, jolla on `kyky´ tuottaa erilaisia tulkintoja. Arkkitehtuurin alalla Viipurin kirjasto tunnetaan sekä merkittävänä Alvar Aallon varhaisena työnä että yhtenä modernin arkkitehtuurin avainteoksena. Rakennukseen assosioituvat merkitykset perustuvat myös sen geopoliittiseen sijaintiin ja historiaan. Kirjasto on sijainnut olemassa olonsa aikana kolmessa valtiossa: itsenäisessä Suomessa, Neuvostoliitossa ja nykyisellä Venäjällä. Kylmän sodan päättymisen jälkeen venäläiset, suomalaiset ja ulkomaiset arkkitehdit huolestuivat kirjaston kunnosta ja ryhtyivät edistämään sen restaurointia. Sijaintinsa ansiosta kirjasto on kiinnostanut myös laajempaa yleisöä, erityisesti Suomessa. Tutkimus pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen: 1) Millaisissa yhteyksissä kirjasto on esitelty tärkeänä rakennuksena? 2) Mikä tekee tästä rakennuksesta erityisen ja antaa sille ´kyvyn´ tuottaa erilaisia tulkintoja? Vastatakseni näihin kysymyksiin olen purkanut kirjaston `elämän´ tapahtumiin, joista sen merkitys rakentuu. Tutkimuksen rakenne on temaattinen ja kronologinen. Esittelen rakennuksen keskeiset vaiheet neljässä luvussa. Ensimmäinen luku `The City´ (Kaupunki) esittelee paikallisen kontekstin, kirjaston toteutuksen Viipurin kaupungissa. Toinen luku, `The Architect´ (Arkkitehti) käsittelee arkkitehtuurin kontekstia ja keskittyy rakennuksen suunnitteluprosessiin, Alvar Aallon uran muotoutumiseen sekä rakennuksen kotimaiseen ja kansainväliseen vastaanottoon. Kolmas luku, `The Lost Library´(Kadonnut kirjasto) kuvailee toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia: miten rajan siirtyminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vaikutti Viipuriin ja kirjastoon. Neljäs luku, `The Restoration´ (Restaurointi) tuo yhteen aikaisemmin esitellyt teemat, jotka nousivat esiin myös restaurointia koskevassa keskustelussa: rakennuksen arkkitehtonisen merkityksen, Viipurin ja menetetyn Karjalan sekä kirjaston luonteen julkisena rakennuksena. Analysoin temaattisissa luvuissa esiteltyjä tapahtumia Alfred Gellin kirjassaan Art and Agency. An Anthropological Theory (1998) esittämän teorian avulla. teos on tunnettu antropologian alalla, mutta sitä on hyödynnetty niukasti. Tutkimuksessani sovellan Gellin teoriaa Viipurin kirjaston tapaukseen. Väitän, että teoria tarjoaa hyödyllisiä käsitteitä ja työkaluja rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin analysointiin. Arkkitehtuuri on monin tavoin taiteen kaltaista, mutta samalla se ylittää tavanomaisten taideteorioiden rajat. Syynä tähän on, että arkkitehtuuri on tehty käytettäväksi, ja sen merkitykset muotoutuvat ja muuttuvat ajan kuluessa. Esitän, että Viipurin kirjasto on hyvä esimerkki gelliläisestä `jakautuneesta objektista´ (distributed object), jolla on `kyky´ kiinnittää itseensä laajoja ja abstrakteja merkityksiä.

Yksityiskohdat

Julkaisun otsikon käännösThe building that disappeared : the Viipuri Library by Alvar Aalto
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
Valvoja/neuvonantaja
Kustantaja
  • Aalto University
Painoksen ISBN978-952-60-8072-7
Sähköinen ISBN978-952-60-8073-4
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

    Tutkimusalat

  • rakennukset, Viipurin kirjasto, materiaalinen kulttuuri, arkkitehtuuri

ID: 31215954