Taidetunteen kasvattaminen: Lilli Törnudd taidekasvatuksen maailmoja luomassa

Tutkimuksessa tarkastellaan Lilli Törnuddin (1862-1929) piirustusopetusmetodin taiteille yhteistä käsitteistöä. Tutkimus tuo nykyaikaan Lilli Törnuddin unohduksiin jääneen taiteita yhdistävän taidekasvatusajattelun ja kartoittaa nykytaidekasvatukselle tyypillisten taiteita yhdistävien työskentelytapojen juuria. Lilli Törnudd näki kuvan ja musiikin täydentävän toisiaan, ei ainoastaan pedagogisesti vaan myös käsitteinä. Lilli Törnudd oli sekä käsityön että piirustuksen opettaja ja hän vaikutti taidekasvatuksen linjauksiin itsenäisen Suomen alkuvuosikymmeninä ollessaan ensimmäinen piirustuksenopettajiksi koulutettavien metodologian opettaja sekä ensimmäinen piirustuksenopetuksen tarkastaja. Törnudd oli perehtynyt laajasti aikansa taidekasvatukseen ja suomeksi kirjoittaen toi uudet ajatukset suomalaisten ulottuville. Tämän laadullisen tutkimuksen aineiston muodostaa Lilli Törnuddin ”Kuvaanto-opetuksen metodiikka” -kirjassa (1926) ilmenevät Törnuddin käsitykset taidekasvatuksesta. ”Kuvaanto-opetuksen Metodiikka”-kirjasta on etsitty Törnuddin käsityksiä taidekasvatuksesta ja muodostettu niistä merkityskokonaisuuksia. ”Kuvaanto-opetuksen metodiikka” - kirjasta löytynyttä luokittelua on verrattu muuhun aiheistoon eli Törnuddin arkiston sisältöön, kansallisarkistosta löytyneisiin Törnuddin kirjeisiin ja Törnuddin muuhun kirjalliseen tuotantoon. Törnuddin käsityksiä on myös suhteutettu aikakauden muiden taidekasvatuksen toimijoiden käsityksiin. Tutkija on koko ajan tutkiessaan Törnuddin tekstejä pyrkinyt ymmärtamään Törnuddin aikakautta, persoonaa ja toimintatapoja erilaisilla tavoilla. Hän on esittänyt Törnuddia performansseissa ja kokeillut hänen menetelmiään Aalto-yliopiston taideopiskelijoiden kanssa. Tutkimuksen viitekehys on fenomenologinen; tutkimista ohjaa tutkijan kokemukseen pohjaava tieto. Tutkijan kokemus kahdesta eri taidekasvatuksen oppiainekulttuurista tekee mahdolliseksi musiikkikasvatusta ja kuvataidekasvatusta vertailevan tekstin. Tutkimusmenetelminä käytetään outouttamista, systemaattista analyysia ja hermeneuttista empatiaa.Tutkimuksen lähtökohtana on Helsingin Sibelius-lukion kuvataidekasvatuksen opetussuunnitelma vuosina 1996-2003, jonka kaikille opiskelijoille yhteisenä kurssina oli taiteita yhdistävä nykykuvataiteen kurssi. Tutkimuksessa esitellään kurssin työskentelyä, mutta ei käytetä aineistona kurssien oppilastöitä eikä kurssien kirjallisia työselosteita. Tutkimus osoittaa, että Lilli Törnuddin kuvataideopetuksen opetusohjeissa on musiikinopetukselle tyypillisiä työskentelytapoja. Törnudd käyttää myös musiikin terminologiaa havainnollistaessaan kuvataiteen opetusta. Tutkimuksen perusteella Törnuddin metodiikassa on neljänlaisia taidekasvatuksen opetusohjeita. Törnudd rakentaa metodinsa neljästä taiteille yhteisen taidekasvatuksen didaktiikasta: rytmin, koristeen, tempon ja affektin opetusohjeista. Törnuddin kaikkia taidekasvatuksen opetusohjeita yhdistää käsitys taidetunteen opettamisen tärkeydestä. Taidetunteen kasvatuksen tarkoituksena on palauttaa henkisyys luonnon yhteyteen. Luonnossa on spirituaalisuutta eli henkisiä ja hengellisiä merkityksiä ja taideopettajan tehtävä on auttaa oppilasta näkemään ne. Taidekasvattaja auttaa opiskelijaa muodostamaan ympäristöä arvostavan ja suojelevan asenteen, jossa ihminen ei ole suhteessa maailmaan vaan harmonisen maailman palana. Harmoniaperiaatteen mukaan opettaessaan opettaja kasvattaa yhteisöllisyyteen kykeneviä ihmisiä. Törnuddin käsityksen mukaan ihmisistä kasvatetaan taidekasvatuksen avulla vastuullisia, eheitä, spirituaalisia ja intersubjektiivisia toimijoita. Törnuddin harmonia-ajatteluun kuuluu ajatus oppilaista joukkona hyvin erilaisia ihmisiä, jotka muodostavat kokonaisuuden. Ajatteluun kuuluu koulun ymmärtäminen kokonaisuutena, jossa taide muodostaa henkisen, toimintaa ohjaavan ytimen. Törnuddin sanoin: ”taide ei saa olla kasvatustyössä oppiaine vaan periaate”. Tutkimuksen loppupohdinnoissa tutkija suhteuttaa Törnuddin kokonaistaidekasvatuksen ideoita ja käsitteitä nykyiseen musiikki- ja kuvataidekasvatukseen.