Abstrakti
Yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen saavuttaminen vaatii toimia kaikilta organisaatioilta. Yliopistoista valmistuneilla on mahdollisuus edistää kestävyysmurrosta jo alku-uransa aikana edellyttäen, että heillä on koulutuksensa pohjalta tarvittava osaaminen. Työpaikoilla tulee myös varmistaa heille riittävät vaikuttamismahdollisuudet. Erityisesti teknisten alojen valmistuneilla on merkittävä rooli ratkaisukeskeisen lähestymistavan asiantuntijoina.Tämä väitöskirja tutkii, miten yliopistot tukevat valmistuneiden kestävyysosaamista ja -toimijuutta, tapausesimerkkeinä pohjoismaiset yliopistot ja vesi- ja ympäristötekniikan ala Suomessa. Työ yhdistää kolme tutkimuskontekstia - kestävyys korkeakoulutuksessa, insinöörikoulutus ja työelämään siirtyminen - luoden tarkasteluille ainutlaatuisen, laajan teoreettisen viitekehyksen. Tutkimuksessa perehdytään kyselyiden, haastattelujen ja työpajojen avulla yliopistojen kestävyystoimien toteutukseen, tekniikan alan valmiuksiin, joita tarvitaan sekä alku-uralla ('työllistettävyys') että kestävyyden edistämisessä ja tarkastellaan valmistuneiden roolia ja kestävyystoimijuutta työpaikolla.
Tulosten perusteella kestävyyttä pidetään yleisesti tärkeänä ja valmistuneiden osaamiseen ollaan tyytyväisiä. Pohjoismaisten yliopistojen yliopistonlaajuisissa kestävyystoimissa on kuitenkin kehitettävää, jotta vastavalmistuneilla olisi paremmat edellytykset edistää kestävyyttä työssään. Erityisesti opettajien kestävyysopetuksen tukeminen vaatii kehittämistä. Tulosten mukaan työllistettävyysvalmiuksia pidetään tekniikan alalla tärkeämpinä kuin kestävyysvalmiuksia. Kestävyyden edistämisessä valmistuneiden odotetaan olevan osaavia ja halukkaita toimimaan itsenäisesti ja haastavan totuttuja käytäntöjä. Valmistuneet tuovatkin uusia näkemyksiä ja 'vihreitä' arvoja, mutta kokevat samalla toimijuutensa rajoittuneeksi. Heillä on myös haasteita yhdistää kestävyys työhönsä. Tulokset kannustavat kehittämään valmistuneille nk. hybridiosaamisprofiilin, jossa yhdistyvät työllistettävyys- ja kestävyysvalmiudet eli alan ydinosaaminen, kestävyyden avainkompetenssit sekä riittävä tieto kestävyydestä.
Tällaisen osaamisen tukemiseksi väitöskirja kannustaa kokeilemaan uusia pedagogisia lähestymistapoja insinöörikoulutuksessa, jotka kehittävät opiskelijoiden omaa näkemystä kestävyydestä sekä kykyä kytkeä työnsä kestävyyden kontekstiin. On myös tärkeää, että yliopistot tukevat opettajia ja työpaikat valmistuneita. Väitöskirja korostaa lisäksi valmistuneiden, työpaikkojen ja yliopisto-opetuksen yhteistoimijuutta, jotta valmistuneiden rooli kestävyysmurroksen kiihdyttämisessä olisi työpaikoilla selkeämpi. Tämä voisi kannustaa opettajia kokeilemaan uusia tapoja opettaa kestävyyttä, opiskelijoita kehittämään soveltuvaa osaamista sekä työpaikkoja luomaan valmistuneiden kestävyystoimijuutta tukevia käytänteitä.
Julkaisun otsikon käännös | Tukea kestävyystoimijuudelle: Tutkimus yliopistojen ja työpaikkojen toimista tekniikan alan valmistuneiden kestävyysosaamisen ja -toimijuuden edistämiseksi |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-64-1655-7 |
Sähköinen ISBN | 978-952-64-1656-4 |
Tila | Julkaistu - 2024 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- kestävyys korkeakoulutuksessa
- insinöörikoulutus
- valmistuneiden osaaminen
- kestävyystoimijuus
- alku-ura