Suomen ensimmäinen geoterminen lämpövoimala Otaniemessä

Tämä case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen. Se on julkaistu alkun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) elokuussa 2017.

St1:n toteuttama Suomen ensimmäinen geoterminen lämpölaitoshanke on tutkimuskohteena erityisen mielenkiintoinen, sillä se edustaa täysin uutta teknologiaa Suomessa. Toteutuessaan laitos tuottaa 10 prosenttia Espoon kaupungin kaukolämpöalueen lämmityksestä korvaten fossiilisen hiilen käyttöä. Tulevaisuudessa geotermisellä lämmöntuotannolla voisi olla myös suurempi osa suomalaisessa kaukolämmön tuotannossa, kun kaukolämpöä käytetään nyt asuntojen lämmöntuottamiseen 166 kunnassa ja lämmöntuotannon pääasiassa fossiilisin polttoainein.

Case-tutkimusta varten on haastateltu kaikkia projektissa mukana olleita organisaatioita. Näitä ovat innovoija ja rakentaja St1, uuden lämmön ostaja Fortum ja projektissa julkisella sektorilla mukana olevat Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Geologian tutkimuskeskus, Seismologian Instituutti, Espoon ympäristökeskus, Espoon rakennusvalvonta ja Uudenmaan ELY-keskus.

Hankkeessa kehitetään Suomessa uuden teknologian käyttöönoton osaamista. Suomessa kokemusta tai osaamista yli 2 kilometrin syvyydessä olevasta maaperästä ja sen käsittelystä ei ole, joten sitä pyritään projektilla synnyttämään. Suunnittelua on tehty pääosin suomalaisvoimin, mutta kalustoa ja sen käyttöön liittyvää osaamista sekä seisminen kuunteluprosessi on ostettu ulkomailta. Taloudellisen riskin projektissa ottanut St1 on raivaamassa tietä uudenlaiselle riskienottohalukkuudelle energia-alan investoinneissa kohti uusiutuvaa energiaa. Näiden lisäksi projekti vaatii myös uutta viranomaisosaamista, joka on hankkeessa vasta kehitteillä.

Case-tutkimus nostaa esille muutamia energiamurroksen kannalta merkittäviä teemoja. Ensinnäkin aiemmin liian kalliina pidettyjen uusiutuvien energiaratkaisujen kannattavuus saattaa muuttua niitä tukevien teknologioiden kypsyessä. Teknologisen kehityksen eturintamassa pysyäkseen suomalaisten on syytä seurata teknologian kehitystä kansainvälisesti. Innovatiivisten ratkaisujen kokeilusta voi syntyä myös uutta spin off -liiketoimintaa.

Toiseksi uusien teknologioiden sovittaminen rakennettuun ympäristöön edellyttää nykyistä vahvempaa ja monipuolisempaa viranomaisosaamista ja viranomaistyön resursointia. Uudet teknologiat putoavat helposti eri hallinnonalojen tai -tasojen väliin eikä niitä ole helppoa säädellä olemassa olevan lainsäädännön tai ohjeistusten perusteella. Lisäksi uusiutuvaa energiaa edistettäessä tulisi ratkaisujen hyväksyttävyys varmistaa.