Strategiatyö ja digiherätys - Strategisen muutoksen diskursiivinen rakentuminen

Tarkastelen tässä tutkimuksessa strategisen muutoksen diskursiivista rakentumista hegemonisen digitalisaatiopuheen myötä. Strategiaa käytäntönä tarkastelevat tutkimukset ovat kiinnittäneet huomion siihen, ketkä, miten ja miksi strategiatyötä tekevät. Diskursiiviset strategiatutkimukset ovat puolestaan tarkentaneet huomiota kielellisiin ilmiöihin, eli siihen, kuinka kielen avulla luodaan, toistetaan ja vahvistetaan sosiaalisia normeja, identiteettejä, valtasuhteita ja muutoksia strategiatyössä. Hegemoniset, yhteiskunnalliset, monitulkintaiset ja valta-asemassa olevat diskurssit ovat kuitenkin jääneet näissä tutkimussuuntauksissa taka-alalle, samoin kuin tutkimukset, joissa tarkasteltaisiin strategisen muutoksen rakentumista jo tapahtuneen muutoksen sijaan. Tutkimukseni kontribuoi strategiatyön kielellisiä ilmiöitä tutkivaan kirjallisuuteen laadullisella tapaustutkimuksella, joka tarkastelee suuren suomalaisen finanssitoimijan strategiatyötä 2010- luvun puolivälissä. Primääriaineistoni koostuu haastatteluista, media-artikkeleista ja yli tuhannesta sivusta strategiadokumentteja. Sekundääriaineistona käytän videomateriaalia sekä finanssialan digitalisaatiopuhetta kuvaavia aineistoja. Tutkimuksellani vastaan kysymykseen siitä, miten diskurssi digitalisaatiosta luo strategista muutosta organisaation strategiatyössä. Löydösteni perusteella väitän, että diskurssi digitalisaatiosta rakentaa strategisia muutoksia hegemonisten paikallisten tulkintojen avulla strategiakäytännöissä. Digitalisaatiodiskurssi sai neljä paikallista tulkintaa, jotka olivat ulkoinen uhka, asiakkaan valta, asiakaslähtöinen kehittäminen ja tarve monialaistua. Näitä digitalisaatiotulkintoja käyttäen strategiset muutokset rakentuivat kolmella operointitavalla, jotka ovat havahduttaminen, ankkurointi ja toiminnallistaminen. Operointitavat ilmenivät sekä strategiatyön käytännöissä että strategiadokumentissa rakentaen ja legitimoiden strategisia muutoksia. Tutkimukseni perusteella operointitavat näyttäytyvät moniäänisenä ja jaettuna sosiaalisena prosessina, jossa toimijat organisaation eri tasoilta ylimmästä johdosta keskijohtoon ja asiantuntijoihin luovat ja käyttävät yhdessä digitalisaatiotulkintoja. Operointitavat vaikuttivat sekä toiminnan luonteeseen että toimijoiden osallisuuteen strategiakäytännöissä luoden ja mahdollistaen strategisia muutoksia. Operointitavat toimivat myös kielellisinä keinoina muutosten perusteluun strategiadokumentissa. Samalla digitalisaatio suurena, hegemonisena, monitulkintaisena ja organisaatiossa legitiimin aseman saaneena diskurssina näytti antavan mahdollisuuden kääntää strategisten päätösten tekijöiden huomiota pois organisaatiopoliittisesti haastavista aiheista. Näiden havaintojen myötä tutkimukseni lisää ymmärrystämme hegemonisten diskurssien toiminnasta strategiatyössä ja strategisissa muutoksissa.