Spatial nature of urban well-being

Sanna Ala-Mantila*, Jukka Heinonen, Seppo Junnila, Perttu Saarsalmi

*Tämän työn vastaava kirjoittaja

Tutkimustuotos: LehtiartikkeliArticleScientificvertaisarvioitu

53 Sitaatiot (Scopus)
375 Lataukset (Pure)

Abstrakti

The evidence for connections between subjective well-being and spatial factors remains inconclusive, especially with respect to the immediate living environment. To fill this gap, this paper explores the relationship between individual-level subjective well-being and spatial variables in urban areas. This resolution is achieved by utilizing finely divided geographical information system (GIS)-based neighbourhood data, and controlling for objective and subjective spatial characteristics, as well as socio-spatial factors. The results suggest that subjective well-being has some spatial nature, but the direction of these relationships is highly dependent on the subjective well-being measure used. For example, central pedestrian zones flourish in terms of quality of life, whereas the highest happiness is reported in car-oriented zones. Overall, subjective spatial characteristics are more important for well-being than objective ones.

AlkuperäiskieliEnglanti
Sivut959-973
Sivumäärä15
JulkaisuRegional Studies
Vuosikerta52
Numero7
Varhainen verkossa julkaisun päivämäärä15 syysk. 2017
DOI - pysyväislinkit
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Spatial nature of urban well-being'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä