Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020

Samuel Salovaara; Katri Ylönen; Marianne Silén; Johanna Viitanen; Tinja Lääveri; Sanna Hautala

doi:10.23996/fjhw.113710

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020

Samuel Salovaara, Katri Ylönen, Marianne Silén, Johanna Viitanen, Tinja Lääveri, Sanna Hautala

Tutkimustuotos: Lehtiartikkeli › Article › Scientific › vertaisarvioitu

51 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet.

Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.

Alkuperäiskieli	Suomi
Sivut	191–207
Julkaisu	Finnish Journal of eHealth and eWelfare
Vuosikerta	14
Numero	2
DOI - pysyväislinkit	https://doi.org/10.23996/fjhw.113710
Tila	Julkaistu - 9 toukok. 2022
OKM-julkaisutyyppi	A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Pääsy asiakirjaan

10.23996/fjhw.113710Lisenssi: CC BY-NC-ND

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020Final published version, 373 KBLisenssi: CC BY-NC-ND

Siteeraa tätä

@article{a960a3e2c3a04cfd87ed562f35754928,

title = "Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietoj{\"a}rjestelmist{\"a} 2020",

abstract = "Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita k{\"a}ytt{\"a}mist{\"a}{\"a}n asiakastietoj{\"a}rjestelmist{\"a}. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten n{\"a}k{\"o}kulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kokemuksista kehitt{\"a}misen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksen{\"a} oli: Mink{\"a}laisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat k{\"a}ytt{\"a}milleen asiakastietoj{\"a}rjestelmille vuonna 2020 k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hy{\"o}dynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteisty{\"o}ss{\"a} ker{\"a}tty{\"a} tutkimusaineistoa (n=990), josta t{\"a}h{\"a}n artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} s{\"a}hk{\"o}inen asiakastietoj{\"a}rjestelm{\"a} (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}ll{\"a} suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusv{\"a}lit sek{\"a} heikkojen ja kiitett{\"a}vien arvosanojen osuudet.Tulokset osoittavat, ett{\"a} sosiaalihuollossa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevien tuotemerkkien v{\"a}lill{\"a} on vaihtelua toimivuudessa, k{\"a}ytett{\"a}vyydess{\"a}, ty{\"o}n ja yhteisty{\"o}n tuessa sek{\"a} koetuissa hy{\"o}dyiss{\"a}. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyv{\"a}{\"a}n (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yleens{\"a} rajatummissa sosiaalihuollon toimintaymp{\"a}rist{\"o}iss{\"a}. Laajasti sosiaalihuollossa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevista asiakastietoj{\"a}rjestelmist{\"a} parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydytt{\"a}v{\"a}). Asiakastietoj{\"a}rjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemm{\"a}n ja rajatumman k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ryhm{\"a}n tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja j{\"a}rjestelm{\"a}n k{\"a}yt{\"o}n oppiminen nopeampaa verrattuna suurten k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietoj{\"a}rjestelmiin. Kaikkien asiakastietoj{\"a}rjestelmien kehitt{\"a}miskohteiksi tunnistettiin yhteisty{\"o}n ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sek{\"a} asiakkaan s{\"a}hk{\"o}isen asioinnin kehitt{\"a}minen. Paikannetut kehitt{\"a}miskohteet ovat merkitt{\"a}vi{\"a} tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietoj{\"a}rjestelmill{\"a} olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mik{\"a}li niit{\"a} kehitet{\"a}{\"a}n tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.",

author = "Samuel Salovaara and Katri Yl{\"o}nen and Marianne Sil{\'e}n and Johanna Viitanen and Tinja L{\"a}{\"a}veri and Sanna Hautala",

year = "2022",

month = may,

day = "9",

doi = "10.23996/fjhw.113710",

language = "Suomi",

volume = "14",

pages = "191–207",

journal = "Finnish Journal of eHealth and eWelfare ",

issn = "1798-0798",

publisher = "Finnish Social and Health Informatics Association (FinnSHIA)",

number = "2",

}

TY - JOUR

T1 - Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020

AU - Salovaara, Samuel

AU - Ylönen, Katri

AU - Silén, Marianne

AU - Viitanen, Johanna

AU - Lääveri, Tinja

AU - Hautala, Sanna

PY - 2022/5/9

Y1 - 2022/5/9

N2 - Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet.Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.

AB - Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet.Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.

U2 - 10.23996/fjhw.113710

DO - 10.23996/fjhw.113710

M3 - Article

SN - 1798-0798

VL - 14

SP - 191

EP - 207

JO - Finnish Journal of eHealth and eWelfare

JF - Finnish Journal of eHealth and eWelfare

IS - 2

ER -