Semiparametric Efficiency Analysis of Housing Markets

Julkaisun otsikon käännös: Asuntomarkkinoiden semiparametrinen tehokkuusanalyysi

Sami Pakarinen

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisMonograph

Abstrakti

Tässä väitöskirjassa selvitetään, onko Helsingin asuntomarkkinoilla ostajien ja myyjien välisiä epätasapainoja, jotka mahdollisesti johtavat tehottomuuteen asuntomarkkinoilla. Tämän tutkimuskysymyksen ratkaisemiseksi estimoidaan hedoninen hintamalli. Analyysissa hyödynnetään ekonometrisessa tehokkuusanalyysissa käytettyjä menetelmiä (Greene 2008a), joiden perusteella selvitetään, onko toteutunut kauppahinta ollut "oikea", kun huomioon otetaan asuntojen ominaisuudet. Jos asuntokaupassa toteutunut hinta eroaa mallin antamasta arvioidusta hinnasta systemaattisesti, voidaan hintapoikkeamien vinouden perusteella päätellä (Kuosmanen ja Fosgerau 2009), että markkinoilla on olemassa tehottomuutta.  Tässä väitöskirjatyössä hedoninen hintafunktio estimoidaan StoNED-menetelmällä (Kuosmanen ja Kortelainen 2012) todellisesta asuntokauppa-aineistosta. Aineisto sisältää kaikki, yhteensä lähes 3 500, Helsingissä vuosien 2011-2012 aikana toteutunutta kerrostaloasuntokauppaa. Aineistossa ei ole mukana uudisasuntokauppoja.  Empiiristen tulosten perusteella voimme päätellä, että Helsingin asuntomarkkinoiden tehokkuus on keskimäärin 92 prosenttia. Yksittäistä asuntokauppaa kohden tehottomuus on keskimäärin 18 400 euroa. Tehottomuus vaihtelee 4-13 prosentin välillä eri osamarkkinoiden kesken. Lisäksi tuloksemme viittaavat siihen, että aggregaattitasolla ostajat hyötyvät myyjien kustannuksella Helsingin asuntomarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että jokaisen asuntokaupan osalta ostajat saivat keskimäärin noin 5 900 euron ylijäämän. Mutta tulosten perusteella on havaittavissa myös joitain markkina-alueita, joilla myyjillä näyttää olevan neuvotteluvoimaa ostajia vastaan. Tutkimustulokset osoittavat, että ostajat keräsivät ylijäämänsä suuremmista asunnoista, kun taas myyjien ylijäämät kertyivät erityisesti pienistä huoneistoista.  Tutkimuksessa havaittiin myös, että semiparametrinen estimaatti toimii hyvin verrattuna parametriseen vaihtoehtoon. Tulosten perusteella hedoninen hintafunktio on luontevaa estimoida CNLS-pohjaisella (Hildreth 1954; Kuosmanen 2008) menetelmällä ja arvioida asuntomarkkinoiden tehokkuutta ekonometrisesta näkökulmasta. Tutkimuksen kontribuutio on ilmeinen, koska tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa suomalaisen asuntomarkkinan toimivuutta arvioidaan tehokkuusanalyysin menetelmin.
Julkaisun otsikon käännösAsuntomarkkinoiden semiparametrinen tehokkuusanalyysi
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Kuosmanen, Timo, Ohjaaja
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-7844-1
Sähköinen ISBN978-952-60-7845-8
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiG4 Monografiaväitöskirja

Tutkimusalat

  • tehokkuus
  • hedoninen hinta
  • asuntomarkkinat

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Asuntomarkkinoiden semiparametrinen tehokkuusanalyysi'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä