Resurssiviisas asuminen, Jyväskylä

Tämä case-julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen. Tutkimus on julkaistu alun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) syyskuussa 2017.

Jyväskylässä toteutettiin vuosina 2013–2015 Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä Kohti resurssiviisautta -hanke. Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä hyvinvoinnista tinkimättä. Kokeilut olivat keskeisessä osassa hanketta: hankkeen aikana toteutettiin niin pieniä kokeiluja asukkaiden ideoiden pohjalta, kuin laajempia pilotteja liittyen muun muassa ruokahävikin vähentämiseen sekä kestävään liikkumiseen ja asumiseen. Tämä julkaisu keskittyy Resurssiviisas asuminen -pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena oli vähentää asumiseen liittyvää luonnovarojen käyttöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä, ja luoda osallistavaa ja yhteisöllisyyttä edistävää asumista.

Resurssiviisas asuminen -hankeessa neljä jyväskyläläistä taloyhtiötä toteutti joukon erilaisia toimenpiteitä, kuten yhteisten tilojen remontin ja aurinkopaneelien asennusksen. Ideoita toimenpiteiksi kerättiin asukkailta ja lisäksi hyödynnettiin aiemmin Jyväskylässä toteutetun ideahaun tuloksia. Hankkeen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta vastasi Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry Sitran tuella, ja se toteutettiin vuoden 2014 aikana. Hankkeen toteutuksesta vastasivat JAPAn lisäksi taloyhtiöiden isännöitsijät ja hallitusten jäsenet. Suomen ympäristökeskus arvioi hankkeen aikana totetettujen toimenpiteiden ympäristövaikutukset.

Hanke sai toteutusvuonnaan paljon näkyvyyttää paikallisessa mediassa ja Sitran viestintäkanavissa. Haastatellut isännöitsijät myös kertoivat saaneensa paljon yhteydenottoja kiinnostuneilta kollegoilta ympäri Suomen, ja esimerkiksi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys oli aktiivisesti mukana hankkeessa sekä sen tuloksista viestimisessä. Hankkeen päätyttyä sen vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole systemaattisesti seurattu, joten on mahdotonta arvioida, miten esimerkiksi resurssiviisaan asumisen toimintamallia tai hankkeesta kertyneitä kokemuksia on hyödynnetty muissa taloyhtiöissä.

Oppimisen näkökulmasta hanke oli arvokas erityisesti JAPA ry:lle sekä isännöitsijöille, jotka kertoivat vieneensä kokemuksiaan jossain määrin myös muihin isännöimiinsä taloyhtiöihin. Hankkeen keskeisiksi vahvuuksiksi mainittiin kipinä uusien asioiden testaamiseen ja asukkaiden osallistamiseen. Haasteiksi taas osoittautuivat taloyhtiöiden hitaat päätöksentekoprosessit sekä rahoituksen puute investoinneille. Toisaalta taloyhtiöiden mahdollisuus toteuttaa myös kevyempiä kokeiluja ja ylipäätään tuttujen asioiden tarkastelu uudenlaisesta näkökulmasta nähtiin arvokkaana."Kokeilukulttuuri" jäi Jyväskylään pysyvästi, ja Jyväskylässä ollaan toteuttamassa erilaisia pieniä kokeiluja myös tulevissa hankkeissa.