Abstrakti
Euroopan Unionin (EU) puitteissa toteutettavat alueelliset rakennepoliittiset ohjelmat ja strategiat väittävät tähtäävänsä kansalaisten elämänlaadun säilyttämiseen tai lisäämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, että näissä ohjelmissa ja strategioissa käytettävät tilastolliset mittarit eivät kykene arvioimaan kyseisiä tavoitteita. Tutkimus perustuu seuraaviin lähtökohtiin:
- numeerinen tieto on yhteiskunnan ensisijainen päätöksenteon väline, riippumatta siitä, pidämmekö tästä vai emme, mistä johtuu että;
- tahto vaikuttaa johonkin edellyttää tämän numeerista mittausta;
- EU-tason aluepolitiikka ja siihen liittyvät strategiat väittävät nimenomaisesti tähtäävänsä kansalaisten elämänlaadun parantamiseen tai säilyttämiseen, mistä voi johtaa että;
- arviointi siitä, missä määrin nämä käytännössä kykenevät käsittelemään aihetta numeerisesti, on itsessään perusteltu tavoite.
Laajassa kirjallisuuskatsauksessa korostuu, että tietyllä teoreettisella lähestymistavalla on huomattava vaikutus myös elämänlaadun tilastollisen mittauksen konkreettiseen lopputulokseen. Katsaus ilmentää myös teoriaan sitoutumattoman mittauksen runsautta ja kyseenalaisia lopputuloksia. Tutkimus perustuu toimintamahdollisuusteoriaan. Työssä 64 eri objektiivista ja subjektiivista muuttujaa kootaan yhdeksi eurooppalaisten alueiden elämänlaatua mittaavaksi komposiitti-indeksiksi: RQLI (Regional Quality of Life Index). Indeksi kattaa kaikki jäsenmaat ja 195 EU:n sisäistä aluetta. Itsenäisten muuttujien tilastolliset painot saadaan pääkomponenttianalyysiä hyväksikäyttäen. Komposiitti-indeksin validiteetti ja reliabiliteetti todetaan riittäväksi.
Monimuuttujaregressioanalyysiä hyväksikäyttäen tutkimuksessa osoitetaan selvästi, että viralliset alueelliset mittarit, joita käytetään EU:n rakennerahastojen tukikelpoisuuden määrittelemiseen ja EU 2020 -strategian seurantaan, eivät tilastollisesti kykene huomioimaan kansalaisten elämänlaatua. Eurooppalainen elämänlaadun maantiede poikkeaa suuresti siitä, mitä tavanomaisilla aluekehityksen mittareilla on totuttu näkemään. Aineiston perusteella ihmisten elämänlaadun suhde kaupungistumiseen on EU:ssa keskimäärin negatiivinen ja suhde taloudelliseen kehitykseen käytännössä neutraali. EU:n alueita on tähän asti kuvattu pääsääntöisesti mittareilla, jotka ovat mahdollistaneet äärimmäisen rajallisen kuvauksen yhteiskunnallisen ja inhimillisen kehityksen tilasta. Koska kaikki tilastolliset mittarit tapaavat ajan myötä muuttua diskursiivisiksi elementeiksi, yhteiskuntaa on ajan myötä enenevässä määrin alettu jäsentää pelkästään rahallisissa yksiköissä.
Tutkimus analysoi lopuksi tilannetta, jossa kehitystyötä harjoitetaan ilman, että sen päämääriä kyetään arvioimaan. Tätä varten tutkimus luo "interventioita sidotuin silmin" -nimisen analyyttisen mallin.
Julkaisun otsikon käännös | Regional Quality of Life in the EU - Comprehending the European space beyond GDP through the capability approach |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-8212-7 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-8213-4 |
Tila | Julkaistu - 2018 |
OKM-julkaisutyyppi | G4 Monografiaväitöskirja |
Tutkimusalat
- elämänlaatu
- hyvinvointi
- toimintamahdollisuusteoria
- komposiitti-indeksi
- aluepolitiikka
- Euroopan Unioni
- rakennerahastot