Recycling potential of municipal solid waste in Finland

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen kasvattaminen on ajankohtainen haaste, sillä Euroopan Unioni vaatii jäsenmailtaan 50 %:n kierrätysasteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä. Suomi on kaukana tavoitteesta: kierrätysaste vuonna 2015 oli vain 40,6 % ja se ei kehittynyt vuosien 2006 ja 2014 välillä lainkaan. Tässä tutkimuksessa selvitetään yhdyskuntajätteen kierrätyspotentiaalia Suomessa ja tarjotaan tietoa päätöksentekoon 50 %:n kierrätysasteen saavuttamiseksi. Tutkimuksessa kehitettiin ja testattiin uusi menetelmä sekajätteen koostumustutkimusten luotettavaan suorittamiseen ja kierrätyspotentiaalin selvittämiseen keräämällä eri sidosryhmien tietotarpeita sekajätteeseen liittyen sekä kokoamalla parhaita käytäntöjä eurooppalaisista koostumustutkimusmenetelmistä. Menetelmä pitää sisällään jätejakeiden luokittelujärjestelmän, joka mahdollistaa vertailukelpoisen sekajätteen koostumustiedon kerryttämisen eri puolilta Suomea. Luokittelua testattiin suorittamalla kaksi sekajätteen koostumustutkimusta. Sekajätteen koostumustietoja hyödynnettiin rakennettaessa jätevirtamallia, joka sisältää yhdyskuntajätteen syntymäärät ja kierrätysasteet Suomessa eri jätejakeille eri toiminnoissa. Mallin avulla puolestaan rakennettiin skenaario, jossa laskettiin 50 %:n kierrätysasteen saavuttamiseen vaadittavia toimenpiteitä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yhdyskuntajätteen kierrätyspotentiaalia aluetasolla testaamalla materiaalihäviöindikaattorin laskentaa yhdeksässä suomalaisessa kaupungissa. Tulokset osoittavat, että suomalaisten kotitalouksien sekajäte sisältää keskimäärin noin 70–80 % kierrätyskelpoisia materiaaleja. Suurin lisäkierrätyspotentiaali on biojätteessä ja muovissa. Kierrätysasteen nostaminen 50 %:iin vaatii useita eri toimenpiteitä: tiukempi sääntely kiinteistökohtaisen keräysjärjestelmän laajentamiseksi, neuvontakampanjat ja jätteen painoperusteinen hinnoittelu lajitteluaktiivisuuden lisäämiseksi kotitalouksissa sekä tietopohjan parantaminen ja erilliskeräyksen lisääminen hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnoista. Kaupunkikohtaisten kierrätyspotentiaalien mittaaminen materiaalihäviöindikaattorin avulla on haastavaa puutteellisen tietopohjan takia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jätehuollon strategisessa suunnittelussa.