Abstrakti
Rakennetun ympäristön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään monilla keinoilla, kuten energiatehokkaalla rakentamisella ja kaupunki- ja liikennesuunnittelulla. Keinojen toimivuutta mitataan yleensä keskittymällä yhteen päästölähteeseen, esimerkiksi asumisen energiaan tai liikenteen päästöihin. Käsillä oleva tutkimus avaa tällaiseen lähestymistapaan liittyviä ongelmia. Tutkimuksen pääkäsite on kulutuksen kimmoisuusvaikutus (rebound effect). Vaikka ilmastonhillintätoimenpiteet usein vähentävät niitä päästöjä, joihin ne kohdistuvat, ne muuttavat samalla kulutuksen allokointia, mikä voi johtaa yllättäviin seurauksiin. Tätä kutsutaan kulutuksen kimmoisuusvaikutukseksi.
Tutkimus jatkaa rakennetun ympäristön hiilijalanjälkitutkimusta, ja tukee aiempaa löydöstä kaupunkirakenteen heikosta yhteydestä kokonaishiilijalanjälkiin, vaikka sen vaikutus autoilun päästöihin on merkittävä. Tutkimus selittää ilmiötä erityisesti autoilun ja auton omistuksen vähentämiseen liittyvillä kulutuksen kimmoisuusvaikutuksilla, mutta myös muilla tutkimuksen kattamilla aihealueilla. Kotitalouksien sisäinen resurssien jakaminen pienentää hiilijalanjälkiä enemmän ulommilla kaupunkivyöhykkeillä kuin kaupunki-keskustoissa. Lisäksi energiatehokas asuminen on pienentänyt hiilijalanjälkiä pientaloalueilla, mutta ei sisimmällä kaupunkivyöhykkeellä. Vaikka kaupunkirakenteen vaikutus näyttäytyy tutkimuksessa heikkona, autoilun suora vähentäminen, energiatehokkaat rakennukset ja hiili-intensiivisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen näyttäisivät pienentävän hiilijalanjälkiä merkittävästi.
Tutkimus tuo teoreettista tutkimusta kulutuksen kimmoisuusvaikutuksista ja empiiristä hiilijalanjälkitutkimusta rakennetussa ympäristössä lähemmäksi toisiaan. Kimmoisuusvaikutuksia tutkitaan perinteisesti ekonometrisella mallinnuksella. Hiilijalanjälki-tutkimus puolestaan nojaa todelliseen kulutukseen. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena johtopäätöksenä esitetään hiilijalanjälkiin perustuva määritelmä kulutuksen kimmoisuusvaikutukselle. Tätä graafista esitystä voi käyttää kimmoisuusvaikutus-teorioiden empiiriseen testaukseen, jos käytettävissä on pitkittäisdataa. Käytännössä tutkimus havainnollistaa, kuinka myös tyypillistä kulutustutkimus-dataa yhdessä ajanpisteessä voidaan käyttää kimmoisuusvaikutusten suurpiirteiseen arviointiin.
Julkaisun otsikon käännös | Kulutuksen kimmoisuusvaikutusten heijastuminen hiilijalanjälkiin ja merkitys ilmastonmuutoksen hillinnälle rakennetussa ympäristössä |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-7088-9 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-7087-2 |
Tila | Julkaistu - 2016 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli) |
Tutkimusalat
- hiilijalanjälki
- kulutuksen kimmoisuusvaikutus
- panos-tuotos analyysi
- elinkaariarviointi
- kaupunkirakenne
- rakennettu ympäristö
- kasvihuonekaasupäästö