Sanan osien käsittely aivoissa

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

Abstrakti

Suomen kielen kaltaisissa agglutinatiivisissa kielissä voi sanan kantaan liittää erilaisia päätteitä kuten taivutuksia ja johdoksia. Aivot hyödyntävät sanan rakenteen säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi tämän väitöskirjan tutkimuksen IV tulokset viittaavat siihen, että aivot pyrkivät ennustamaan kielellistä ärsykettä hienojakoisesti ainakin tavujen tasolla. Tutkimuksissa I-III selvitettiin, miten yhteyttä sanan osien ja ihmisen sanankäsittelyä kuvaavien vasteiden välillä voidaan mallintaa kvantitatiivisesti. Luonnollisen kielen automaattiseen prosessointiin liittyviin teknisiin sovelluksiin on kehitetty tilastollisia koneoppimiseen pohjautuvia malleja, joissa sanojen rakenteen säännönmukaisuus eli morfologia opitaan ilman kieliopillista informaatiota. Tässä väitöskirjassa näitä malleja sovelletaan kuvaamaan ihmisen sanankäsittelyä. Kirjoitettujen sanojen tunnistukseen liittyy sarja aivotason vasteita, jotka voidaan erottaa toisistaan ajan, paikan ja toiminnallisuuden suhteen magnetoenkefalografialla. Tutkimuksessa I vertailimme näitä vasteita kuvauksiin, jotka heijastivat informaation eri abstraktiotasoja.Varhaiset takaraivolohkon vasteet pystyttiin ennustamaan ärsykkeen visuaalisten ja ortografisten piirteiden avulla, mutta myöhemmät ohimolohkoilla havaitut vasteet selittyivät malleilla, jotka esittivät sanat kokonaisina tai kokoelmana erillisiä osia eli morfeemeja. Tässä tutkimuksessa käytetyssä morfologian mallissa sanojen pilkkominen erillisiin morfeemeihin perustuu siihen, kuinka morfeemien muistamiseen ja toisaalta niiden yhdistämiseen liittyvät kustannukset optimoidaan ja kuinka niitä painotetaan. Tutkimuksessa III ihmisten silmänliikkeitä kuvasi parhaiten malli, joissa osa monimutkaisista sanoista jaettiin osiin mutta joissa monet esitettiin myös jakamattomina. Optimaalisessa mallissa morfeemien pituus oli keskimäärin suurempi kuin kieliopillisesti määriteltyjen morfeemien. Tutkimuksessa II vertailtiin tilastollisiin morfeemiyksiköihin ja toisaalta kieliopillisiin morfeemeihin pohjautuvia malleja tehtävässä, jossa aivovasteen perusteella pyrittiin ennustamaan niihin liittyvä sana. Sekä kieliopilliset että tilastolliset morfeemit mahdollistivat sanan määrittämisen aivovasteen perusteella. Tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että aivot hyödyntävät sanojen käsittelyssä morfeemien kaltaisia yksiköitä, mutta nämä yksiköt eivät määräydy tai perustu yksinomaan kieliopillisiin sääntöihin, vaan ne opitaan tilastollisesti kieliympäristöstä. Aivojen toiminnan kartoittamisessa pyritään käyttämään jatkuvasti enemmän eksplisiittisiä, määrällisiä malleja. Tämä väitöskirja toimii esimerkkinä siitä, miten myös verrattain korkean abstraktiotason kielellinen ilmiö, morfologia, voidaan yhdistää matemaattisesti hermostollisiin vasteisiin.
Julkaisun otsikon käännösSanan osien käsittely aivoissa
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Salmelin, Riitta, Vastuuprofessori
  • Hulten, Annika, Ohjaaja
  • Lehtonen, Minna, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-8911-9
Sähköinen ISBN978-952-60-8912-6
TilaJulkaistu - 2020
OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

Tutkimusalat

  • morfologia
  • laskennallinen lingvistiikka
  • sanantunnistus

Sormenjälki Sukella tutkimusaiheisiin 'Sanan osien käsittely aivoissa'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä