Abstrakti
Työn tehokkuutta tukevat tietojärjestelmät voivat osaksi ratkaista julkisen terveydenhuollon kohtaamia haasteita. Järjestelmien käytettävyysongelmia ja käyttäjien negatiivisia kokemuksia on kuitenkin käsitelty sekä tutkimuksessa että julkisuudessa laajasti viime vuosikymmenen aikana. Sosiaalihuollossa tilanne vaikuttaa samanlaiselta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät (APTJ) hankitaan pääasiassa muokattavina valmistuotteina. Käytettävyyden huomioiminen jo valintavaiheessa on todettu tarpeelliseksi.
Vertailevan käytettävyysarvioinnin tekemiseksi julkisten hankintojen säännellyssä ympäristössä ei ole valmista ratkaisua. Lisähaasteen tuo tietojärjestelmän useat käyttäjäryhmät ja käyttökontekstit. Tutkimuskysymykset ovat: Mitkä arviointimenetelmät ja -metriikat ovat soveltuvia käytettävyyden mittaamiseksi julkisen tietojärjestelmähankinnan valintavaiheessa? Kuinka rakentaa käytettävyyden mittaamista ja vertailua tukeva arvioinnin menettelytapa tähän tarkoitukseen? Tutkimusongelma tunnistettiin suomalaisessa julkisessa APTJ-hankintaprojektissa. Väitöskirjan lähestymistapa yhdisti toiminta- ja kehittämistutkimusta ja siinä kehitettiin iteratiivisesti yhteistyössä artefakteja (määrällisiä käytettävyysarviointimenetelmiä) ja arvioinnin menettelytapa. Näitä käytettiin projektissa ja niiden käyttöä arvioitiin. Lisäksi tehtiin eri käyttäjäryhmien tietojärjestelmäkokemuksia kartoittavien kansallisten kyselyiden yhteisanalyysi.
Työssä esitellään kaksivaiheisen menettelytavan käytettävyystekijät, -mittarit ja arviointimenetelmät. Kolme menetelmää sekä näiden menetelmien pisteytys esitellään yksityiskohtaisesti. Erillisen kyselyanalyysin avulla saatiin täydentävää kontekstuaalista tietoa eri käyttäjäryhmistä.
Menetelmät soveltuvat julkiseen hankintaan. Heuristinen arviointi esittelyissä todettiin tehokkaimmaksi ja kattavimmaksi, mutta parikäytettävyystestauksella voitiin arvioida useampia käytettävyystekijöitä. Menetelmät eroavat myös käyttäjien osallistumisen, asiantuntijuuden sekä tuotetun tiedon osalta. Käytettävyystekijät määritetään hankinnan tavoitteiden pohjalta. Käyttäjäryhmien erilaisuudet tulisi huomioida arvioinnin suunnittelussa. Työssä esitellään yksi tapa käytettävyyden kokonaispisteytykseen sekä uusi prosessimalli käytettävyyden mittaamisen sisällyttämiseksi julkisen tietojärjestelmähankinnan valintavaiheeseen.
Julkisia hankintoja koskevien säännösten vaatimuksista ja kunkin hankinnan tavoitteista nousee esiin useita näkökulmia, jotka vaikuttavat arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä lisää monimutkaisuutta verrattuna tavalliseen summatiiviseen käytettävyysarviointiin, joka on usein laajuudeltaankin rajatumpi. Ei kuitenkaan ole syytä olla sisällyttämättä käytettävyyden mittaamista osaksi valintaperusteita edes laajoja tietojärjestelmiä hankittaessa. Muutaman mitan käyttäminen voi paljastaa erot, mutta valitun mittojen lukumäärän tulisi riippua tavoitteista.
Julkaisun otsikon käännös | Prosessi käytettävyyden arvioimiseksi julkisen tietojärjestelmähankinnan valintavaiheessa – Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden mittaaminen |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-64-1343-3 |
Sähköinen ISBN | 978-952-64-1344-0 |
Tila | Julkaistu - 2023 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- käytettävyysarviointi
- käytettävyyden mittaaminen
- julkinen tietojärjestelmähankinta