Prior experience shapes speech perception: a behavioural and neuroimaging perspective

Viimeaikainen kehitys laskennallisissa- ja neurokuvantamismenetelmissä on mahdollistanut aivovasteiden keräämisen aiempaa luonnonmukaisemmille ärsykkeille, kuten sanoille, lauseille ja tarinoille. Tämä on lisännyt ymmärrystämme siitä, miten ihmisaivot prosessoivat puhetta. On kuitenkin epäselvää, kuinka pystymme ymmärtämään äänenlaadultaan heikennettyä puhetta. Epäselvää on myös se, miksi eri henkilöt usein tulkitsevat saman tarinan hyvin eri tavoin. Tämän väitöskirjan tavoitteena on valottaa näitä kysymyksiä tutkimalla aiemman kokemuksen vaikutusta puheen havaitsemiseen. Käyttäytymistä mittaavat kokeet osoittivat, että äänenlaadultaan heikennetyt ääninäytteet ymmärretään paremmin, kun ne esitetään samojen, mutta äänenlaadultaan normaalien ääninäytteiden jälkeen. Ymmärrettävyys kasvoi enemmän lauseille kuin sanoille, kun taas vokaalien tunnistettavuus ei parantunut lainkaan. Kun äänenlaadultaan heikennetyt vokaalit esitettiin äänenlaadultaan normaalien vokaaleiden jälkeen, ne herättivät voimakkaammat magnetoenkefalografia-vasteet kuuloaivokuorella ja sen ympäristössä 130–160 ms:n latensseilla vokaalin alkamisesta. Toiminnallisessa magneettikuvauksessa aiemmin esitetyt äänenlaadultaan normaalit lauseet heijastuivat äänenlaadultaan heikennettyjen lauseiden herättämiin aivovasteisiin useilla aivoalueilla, jotka on liitetty aiemmissa tutkimuksissa muistiin ja toimeenpaneviin prosesseihin. Viimeinen tutkimus osoitti, että koehenkilön perheen kulttuuritausta heijastuu sekä siihen, kuinka henkilö tulkitsee puhuttua tarinaa, että tarinan synnyttämiin aivovasteisiin. Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että aiempi kokemus voi lisätä puheen ymmärrettävyyttä huomattavasti silloin, kun puhe on äänenlaadultaan heikkoa, ja pitkäkestoiseen muistiin tallennettu sana- ja lausetason informaatio näyttäisi olevan tärkeää tässä prosessissa. Tulokset myös tukevat näkemystä, jonka mukaan primäärikuuloaivokuori ei reagoi ainoastaan akustiseen informaatioon, vaan sen tuottamat vasteet heijastavat myös aiempaa kokemusta. Lisäksi koko elämän aikana koetut kokemukset näyttäisivät vaikuttavan puhutun tarinan tulkintaan ja prosessointiin. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystämme siitä, miten ihmisaivot prosessoivat puhetta akustisesti epäsuotuisissa olosuhteissa. Ymmärrys kulttuuritaustan vaikutuksesta puheen tulkintaan voi myös auttaa ratkaisemaan mahdollisia haasteita eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten välisessä kommunikaatiossa.