Koettu sisäympäristö ja altistumisolosuhteet terveydenhuollon työpaikoilla

Katja Tähtinen

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

Abstrakti

Altistumisolosuhteiden arviointia tarvitaan tunnistamaan työympäristön haittatekijöitä ja niiden laajuutta. Arviointimenetelmää voidaan hyödyntää osana työpaikkojen työympäristön terveydellisen merkityksen arvioinnissa. On vähän tutkimustietoa arviointimenetelmästä ja arvioinnin tulosten yhteydestä työntekijöiden oire-, olosuhde- ja psykososiaalisen työympäristökokemukseen sekä työntekijöiden ryhmätason terveystietoihin. Tutkimuksessa arvioitiin työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaalisen työympäristökokemuksen yleisyyttä sekä altistumisolosuhteiden ja työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaalisen työympäristökokemuksen sekä ryhmätason terveystietojen välistä yhteyttä terveydenhuollon työpaikoilla. Tutkimus tarjoaa uutta vertailuaineistoa sisäilmastokyselyiden tulkinnan avuksi terveydenhuoltoon.Tutkimusaineisto I kerättiin työpaikoilta (toimisto, koulu, terveydenhuolto) MM-40 pohjaisella sisäilmastokyselyllä ja se sisälsi 28 826 työntekijän kyselyvastaukset. Tutkimusaineisto II-III koostui 27 tutkitun sairaalarakennuksen altistumisolosuhteiden arvioinnin tiedoista, 2669 työntekijän sisäilmastokyselyvastauksesta ja työterveyshuollon ryhmätason tiedoista työntekijöiden terveyttä koskien. Tutkimusaineistot kerättiin vuosina 2011–2017. Tutkimustulosten mukaan terveydenhuollon työntekijät kokivat useammin työpaikan sisäympäristöön liittyviä oireita ja olosuhdehaittoja kuin toimisto- tai koulutyöntekijät. Altistumisolosuhteiden ja työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaalisen työympäristökokemuksen sekä työterveyshuollon ryhmätason terveystietojen välillä ei havaittu tilastollista yhteyttä. Työntekijöiden kokeman homeenhajun ja tutkijan todentaman homevaurion välillä ja ilmanvaihtolaitteiston ja ilmanvaihdon puutteiden ja koettujen oireiden välillä havaittiin tilastollinen yhteys. Kun tiloissa esiintyy monia eri sisäilman epäpuhtauslähteitä ja ilmanvaihdon puutteita voi oireisiin ja olosuhdehaittakokemuksiin vaikuttaa monet tekijät. Siksi on tärkeää noudattaa rakennus- ja sisäilmastoselvitysprosessin vaiheita eri sisäilmastoon vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Altistumisolosuhteet eivät täysin ole yhteydessä työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaaliseen työympäristökokemuksen. Altistumisolosuhteiden ja työntekijöiden ryhmätason terveystietojen välillä ei havaittu yhteyttä. Sisäilmastokyselyiden tulokset liittyvät vain osittain rakennuksen todettuihin teknisiin ongelmiin. Myös muilla tekijöillä, kuten yksilöllisillä ja organisaatioon liittyvillä tekijöillä voi olla vaikutusta sisäympäristökokemuksissa. Siksi kaikissa sisäympäristöongelmaepäilyissä tulee ongelmaa lähestyä moniammatillisesti. Suurin osa yleisimmistä sisäilman epäpuhauslähteistä osataan tunnistaa ja luokitella altistumisolosuhteiden arvioinnin avulla. Altistumisolosuhteiden arvioinnin avulla voidaan saada kokonaisvaltainen kuva sisäympäristön laatuun vaikuttavista tekijöistä rakennuksessa.
Julkaisun otsikon käännösKoettu sisäympäristö ja altistumisolosuhteet terveydenhuollon työpaikoilla
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Salonen, Heidi, Vastuuprofessori
  • Lappalainen, Sanna, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
  • Karvala, Kirsi, Ohjaaja
  • Al-Neshawy, Fahim, Ohjaaja
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-64-0006-8
Sähköinen ISBN978-952-64-0007-5
TilaJulkaistu - 2020
OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

Tutkimusalat

  • sisäympäristö
  • altistuminen
  • sisäilmastokysely
  • rakennustekniikka
  • terveydenhuolto
  • työpaikka

Sormenjälki Sukella tutkimusaiheisiin 'Koettu sisäympäristö ja altistumisolosuhteet terveydenhuollon työpaikoilla'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä