Pay Reform Justifications and Criticisms - Institutional Logics in the Legitimation and Delegitimation of a New Managerial Practice

Tutkimuksessa tarkastellaan uuden järjestelmän legitimointia ja delegitimointia organisaatioon ja sitä, kuinka institutionaaliset logiikat näkyvät tässä prosessissa. Työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointeihin perustuvat palkkausjärjestelmät yleistyivät Suomessa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Evankelis-luterilainen kirkko oli eräs viimeisistä julkisen sektorin organisaatiosta, joka otti käyttöön arviointeihin perustuvan palkkausjärjestelmän vuodesta 2007 alkaen. Tämä tutkimus käsittelee kirkon palkkausjärjestelmäuudistusta ja siihen liittyviä perusteluja ja kritiikkiä. Aineisto sisältää 77 työmarkkinajärjestöjen jäsenlehtien artikkelia vuosilta 2005-2010, sekä 32 yksilö- ja 9 ryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 66 henkilöä. Aineiston analyysissä keskityttiin siihen, kuinka uutta palkkausjärjestelmää legitimoitiin ja delegitimoitiin uudistuksen perustelujen ja kritiikin kautta. Legitimaatio on keskeinen käsite institutionaalisessa teoriassa ja edellytys sille, että jokin käytänne muodostuu instituutioksi. Monet tutkijat ovat todenneet, että organisaatioiden toimijat aktiivisesti tuottavat toimintatapojen legitiimiyttä argumentoimalla niiden puolesta. Tässä tutkimuksessa perusteluja ja kritiikkiä tutkitaan laadullisen analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että uudistuksen perustelut ammattijärjestölehdissä ja paikallisorganisaatioissa tehdyssä haastatteluaineistossa eivät juurikaan liittyneet kirkon erityispiirteisiin organisaationa, vaan olivat varsin yleisluontoisia. Uudistukselle esitetyssä kritiikissä esiintyi enemmän kirkko-organisaation erityispiirteet. Toinen keskeinen teoreettinen näkökulma tutkimuksessa oli institutionaaliset logiikat, jotka vaikuttavat muun muassa siihen, mitä seikkoja ihmiset pitävät legitiimeinä organisaatiossa. Institutionaalisia logiikoita analysoitiin perusteluissa ja kritiikeissä esiintyvän sanaston analyysin avulla. Analyysin tuloksena löydettiin kolme institutionaalista logiikkaa: uuden palkkausjärjestelmän logiikka, kirkon logiikka ja työmarkkinajärjestöjen logiikka. Keskeisiä havaintoja tutkimuksessa oli se, että eli ryhmät (eri lehtien kirjoittajat sekä eri henkilöstöryhmät haastatteluissa) jäsensivät uudistusta eri tavoilla ja tämä näkyi eroina perusteluissa ja kritiikeissä. Analyysin perusteella voidaan myös todeta, ettei uuden palkkausjärjestelmän ja kirkko-organisaation yhteensopivuutta juurikaan pohdittu aineistossa. Tutkimuksen perusteella palkkausjärjestelmää ei yhdistetty kirkon perustehtävään tai keskeiseen organisaatiologiikkaan. Mahdollinen selitys tälle on työmarkkinajärjestöjen vahva vaikutus palkkausjärjestelmäuudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.