Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä

Sini Numminen; Marika Silvikko de Villafranca; Sampsa Hyysalo

doi:10.30663/ay.125979

Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä

Sini Numminen^*, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo

^*Tämän työn vastaava kirjoittaja

Tutkimustuotos: Lehtiartikkeli › Article › Scientific › vertaisarvioitu

62 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.

Julkaisun otsikon käännös	From ”primary” to multi-heating. Finnish single-family dwellings became hybrids, equipped with several alternating energy systems
Alkuperäiskieli	Suomi
Sivut	62–76
Sivumäärä	15
Julkaisu	Alue ja ympäristö
Vuosikerta	52
Numero	1
Varhainen verkossa julkaisun päivämäärä	20 kesäk. 2023
DOI - pysyväislinkit	https://doi.org/10.30663/ay.125979
Tila	Julkaistu - 29 kesäk. 2023
OKM-julkaisutyyppi	A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Tutkimusalat

lämmitysjärjestelmät
pientalot
hybridilämmitys
tilastointi

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Tämä tuotos edistää seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita:

Pääsy asiakirjaan

10.30663/ay.125979Lisenssi: CC BY

Paalammityslahteesta_monilammitykseen_Numminen_Silvikko_de_Villafranca_HyysaloFinal published version, 853 KBLisenssi: CC BY

ORSI 2nd phase: Kohti ekohyvinvointivaltiota. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI) Towards Eco-Welfare State: Orchestrating for Systemic Impact (ORSI)
Jalas, M. (Vastuullinen tutkija), Lettenmeier, M. (Projektin jäsen), Tiilikainen, S. (Projektin jäsen) & Vasko, T. (Projektin jäsen)
01/09/2022 → 31/08/2025
Projekti: Academy of Finland: Strategic research funding
-: Digidecarbon
Hyysalo, S. (Vastuullinen tutkija), Silvikko de Villafranca, M. (Projektin jäsen), Lähteenoja, S. (Projektin jäsen), Numminen, S. (Projektin jäsen) & Savolainen, K. (Projektin jäsen)
EU The Recovery and Resilience Facility (RRF)
01/01/2022 → 31/08/2025
Projekti: Academy of Finland: Other research funding

Siteeraa tätä

@article{6e939c72962a45e882878cb2925f26e4,

title = "P{\"a}{\"a}l{\"a}mmitysl{\"a}hteest{\"a} monil{\"a}mmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan t{\"a}ydent{\"a}vien ja vuorottelevien energiaj{\"a}rjestelmien hybrideit{\"a}",

abstract = "Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa l{\"a}mmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyll{\"a} 2022 ker{\"a}tty{\"a} laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}hteeseen. Suurin osa (89 %) on monil{\"a}mmitt{\"a}ji{\"a}, jotka hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}t v{\"a}hint{\"a}{\"a}n kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa l{\"a}mmitt{\"a}miseen, niiden v{\"a}lill{\"a} vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monil{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a} on s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksen, puul{\"a}mmityksen ja ilmal{\"a}mp{\"o}pumpun yhdistelm{\"a}. Tuloksemme osoittavat, ett{\"a} energiamurros etenee Suomessa, mutta my{\"o}s sen, ett{\"a} p{\"a}{\"a}l{\"a}mmitysl{\"a}hde-k{\"a}sitteeseen nojaava virallinen l{\"a}mmitystapatilastointi antaa t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} v{\"a}{\"a}ristyneen kuvan suomalaisten pientalojen l{\"a}mmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelk{\"a}ll{\"a} s{\"a}hk{\"o}ll{\"a} l{\"a}mpenee vain 2 prosenttia pientaloista. S{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityst{\"a} kyll{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on ep{\"a}selv{\"a}{\"a}, mik{\"a} rooli s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksell{\"a} n{\"a}iss{\"a} kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t hyvin erilaisilta virallisiin l{\"a}mmitystapatilastoihin verrattuna. L{\"a}mmitystapatilastojen keruussa ja esitt{\"a}misess{\"a} lienee syyt{\"a} siirty{\"a} kuvailemaan talon l{\"a}mmitystapojen monipuolisuutta, mik{\"a} antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiank{\"a}yt{\"o}st{\"a} ja l{\"a}mmitystavoista. Tietoa voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteit{\"a} ja s{\"a}hk{\"o}- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.",

keywords = "l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}t, pientalot, hybridil{\"a}mmitys, tilastointi, heating systems, hybrid heating, single-family housing, statistics",

author = "Sini Numminen and {Silvikko de Villafranca}, Marika and Sampsa Hyysalo",

year = "2023",

month = jun,

day = "29",

doi = "10.30663/ay.125979",

language = "Suomi",

volume = "52",

pages = "62–76",

journal = "Alue ja ymp{\"a}rist{\"o}",

issn = "1235-4554",

publisher = "Suunnittelumaantieteen yhdistys",

number = "1",

}

Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä. / Numminen, Sini ; Silvikko de Villafranca, Marika ; Hyysalo, Sampsa.
julkaisussa: Alue ja ympäristö, Vuosikerta 52, Nro 1, 29.06.2023, s. 62–76.

Tutkimustuotos: Lehtiartikkeli › Article › Scientific › vertaisarvioitu

TY - JOUR

T1 - Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä

AU - Numminen, Sini

AU - Silvikko de Villafranca, Marika

AU - Hyysalo, Sampsa

PY - 2023/6/29

Y1 - 2023/6/29

N2 - Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.

AB - Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.

KW - lämmitysjärjestelmät

KW - pientalot

KW - hybridilämmitys

KW - tilastointi

KW - heating systems

KW - hybrid heating

KW - single-family housing

KW - statistics

U2 - 10.30663/ay.125979

DO - 10.30663/ay.125979

M3 - Article

SN - 1235-4554

VL - 52

SP - 62

EP - 76

JO - Alue ja ympäristö

JF - Alue ja ympäristö

IS - 1

ER -

Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä

Abstrakti

Tutkimusalat

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Pääsy asiakirjaan

Sormenjälki

Projektit

ORSI 2nd phase: Kohti ekohyvinvointivaltiota. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI) Towards Eco-Welfare State: Orchestrating for Systemic Impact (ORSI)

-: Digidecarbon

Siteeraa tätä