Opioidergic regulation of human affiliative behavior - Evidence from positron emission tomography studies

Tutkimustuotos

Tutkijat

  • Tomi Karjalainen

Organisaatiot

Kuvaus

Ihmisten sosiaalinen käytös on hyvin monimuotoista. Me puhumme, nauramme, pelaamme pelejä ja juhlimme erilaisia tapahtumia, kuten syntymäpäiviä. Meillä on myös merkittävästi suuremmat sosiaaliset verkostot kuin muilla kädellisillä eläimillä, jotka ovat evolutiivisesti lähimpiä serkkujamme. Sosiaalinen elämä on meille niin tärkeää, että erilaiset sosiaaliset ongelmat, kuten eristyneisyys ja yksinäisyys, aiheuttavat paitsi psyykkisiä myös somaattisia sairauksia. Sosiaalisuus katsotaankin yhdeksi ihmisen perustarpeista siinä missä ruoka, vesi ja turvallisuuskin. Vaikka sosiaalisuus on meille näin tärkeää, ihmisen sosiaaliseen käytökseen vaikuttavia neurobiologisia tekijöitä tunnetaan yhä huonosti. Eläintutkimukset ovat osoittaneet, että endogeeninen opioidijärjestelmä, jolla on keskeinen rooli kivun ja mielihyvän säätelyssä nisäkkäillä, säätelee myös sosiaalista käytöstä. On esitetty, että alhainen opioidijärjestelmän aktiivisuus motivoisi yksilöitä sosiaaliseen toimintaan. Sosiaalinen toiminta puolestaan aktivoi opioidijärjestelmää, mikä tuntuu miellyttävältä ja edistää sosiaalisten suhteiden muodostumista. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä onko myös ihmisillä samanlaisia opioidivälitteisiä sosiaalisen käytöksen ohjausmekanismeja. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia opioidijärjestelmän roolia ihmisen sosiaalisen käytöksen ohjaamisessa. Tutkimuksissa käytettiin toiminnallista magneettikuvantamista sekä positroniemissiotomografiaa (PET). Väitöskirja keskittyy erityisesti yksilöiden välisiin eroihin lähestymis–välttelykäyttäytymisessä sekä aivojen tunnevasteissa. Väitöskirjassa testattiin myös hypoteesia, jonka mukaan nauraminen vapauttaa opioideja aivoissa. Kaikissa neljässä tutkimuksessa keskiössä oli µ-opioidireseptori (MOR). Sen saatavuutta aivoissa mitattiin käyttäen PET-merkkiainetta [11C]karfentaniili, joka on selektiivinen MOR-agonisti. Ensimmäinen tutkimus osoitti, että MOR-saatavuus aivoissa on positiivisesti yhteydessä lähestymismotivaatioon. Opioidijärjestelmän perusaktiivisuus aivoissa voi siis vaikuttaa siihen, miten herkästi yksilö etsii luonnollisia palkkioita. Toinen tutkimus osoitti, että ystävien kanssa nauraminen vapauttaa opioideja aivoissa. Tämä tulos tukee hypoteesia, jonka mukaan nauraminen edistää sosiaalisten suhteiden muodostumista opioidivälitteisten mekanismien avulla. Kolmas ja neljäs tutkimus osoittivat, että niillä henkilöillä, joilla on korkea MOR-saatavuus, aivojen aktiivisuus on keskimäärin muita heikempää kivuliaiden tai muutoin tunteita herättävien elokuvakohtausten aikana. Nämä tulokset ovat sopusoinnussa opioidijärjestelmän osallisuudelle kivun ja ahdistuksen säätämisessä. Yksilöiden väliset erot MOR-järjestelmän toiminnassa voivat selittää miksi jotkut henkilöt ovat helposti kiihtyviä, kun taas toiset voivat samoissa tilanteissa pysyä täysin rauhallisena. Kokonaisuudessaan väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että opioidit välittävät kipuun ja mielihyvään liittyvien signaalien lisäksi myös sosiaalisia signaaleja ihmisillä.

Yksityiskohdat

Julkaisun otsikon käännösIhmisen sosiaalisen käytöksen opioidivälitteinen ohjaus
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
Valvoja/neuvonantaja
Kustantaja
  • Aalto University
Painoksen ISBN978-952-60-8471-8
Sähköinen ISBN978-952-60-8472-5
TilaJulkaistu - 2019
OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

    Tutkimusalat

  • opioidi, sosiaalisuus, kipu

ID: 33310523