Non-market benefits of improved freshwater bodies: insights for regional water policy

Julkaisun otsikon käännös: Parantuneiden sisävesien markkinattomat hyödyt osana alueellista vesipolitiikkaa

Virpi Lehtoranta

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

Abstrakti

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) kansalliselle vesienhoidolle asettama tavoite saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila on vielä toteutumatta. Vesistöjen tilan paraneminen tai säännöstelty tilavuus tuottaa yhteiskunnalle ns. markkinattomia hyötyjä niiden käytöstä sekä käytöstä riippumattomista tekijöistä. Tämä työ tuottaa tietoa näistä hyödyistä. Työssä on käytetty ehdollisen arvottamisen menetelmää, joka on taloudellisen arvottamisen perusmenetelmiä. Preferensseihin perustuva (maksuhalukkuus)menetelmä soveltuu vastaajille tutussa vesiympäristössä tavoiteltavan muutoksen arvottamiseen. Työssä tarkastellaan taloudellisen arvottamisen haasteita ja pohditaan, miten hyödyn arviointia voidaan kehittää vesienhoidossa. Työn maksuhalukkuustutkimukset toivat esiin vesienhoidon hyötyjä Pielisen, Saarijärven, Kalimenjoen, Iijoen ja Vuoksen alueella. Vesienhoidon hyötyestimaatteja ja selittäviä tekijöitä arvioitiin epäparametrisilla menetelmillä ja regressioanalyyseillä. Työssä selvitettiin myös arvottamiseen liittyvää hypoteettista harhaa ja maksuhalukkuuden epävarmuutta. Lisäksi selvitettiin, esiintyikö vastaajan havaitseman vesistön tilan ja seurantojen perusteella esitetyn tilan välillä eroa.    Tulosten perusteella VPD:n lisätoimenpiteistä syntyy merkittäviä markkinattomia hyötyjä yhteiskunnalle. Jokaisen alle hyvän ekologisen tilan omaavan vesimuodostuman parantaminen hyvään tilaan tuottaisi vuosittain noin 84 600–130 000 € markkinattoman hyödyn Vuoksen vesienhoitoalueella ja noin 14 000–48 000 € hyödyn Saarijärven reittivesistöllä. Vastaavasti hyöty yhdestä osuudesta (1,2 km) kunnostettua metsäpuroa olisi noin 8 200–19 400 €/v. Vedenkorkeuden säätelystä saatava vuotuinen hyöty olisi noin 270–490 € yhtä järven neliökilometriä kohti Pielisen tutkimuksen perusteella. Vesienhoitoa voitaisiin tehostaa lisäämällä vuoropuhelua suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien alueviranomaisten sekä metsänomistajien ja vapaa-ajan asukkaiden välillä. Suojelutavoitteet kannattaisi myös tehdä näkyvämmiksi paikallisille ihmisille.    Vuoksen vesienhoitoalueen asukkaiden näkemykset poikkesivat todetusta ekologisesta tilasta. Viestintää ekologisen tilan kehityksestä ja tila-arvioon vaikuttavista tekijöistä kannattaa lisätä, sillä näkemysero voi näkymättömien hyötyjen ohella vähentää kansalaisten luottamusta kansallista vesienhoitoa kohtaan. Tietoa markkinattomista hyödyistä ja niitä lisäävistä tekijöistä tulisi hyödyntää paremmin osana vesistönhoidon toimenpiteiden suunnittelua, kohdentamista ja myös toteutusta. Markkinattomien hyötyjen arviointi tuottaa vesiensuojeluun lisätietoa, joka auttaa VPD:n asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Myös sidosryhmien nykyistä laajempi osallistaminen ja vaikuttamisen mahdollistaminen edistävät tavoitteiden saavuttamista.
Julkaisun otsikon käännösParantuneiden sisävesien markkinattomat hyödyt osana alueellista vesipolitiikkaa
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Koivusalo, Harri, Vastuuprofessori
  • Kosenius, Anna-Kaisa, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-64-1398-3
Sähköinen ISBN978-952-64-1399-0
TilaJulkaistu - 2023
OKM-julkaisutyyppiG5 Artikkeliväitöskirja

Tutkimusalat

  • EU vesipolitiikan puitedirektiivi
  • kansallinen vesienhoito
  • vesienhoitosuunnitelmat
  • taloudellinen arvottaminen
  • ehdollinen arvottaminen
  • preferenssiepävarmuus
  • hypoteettisuusharha
  • hyvä ekologinen tila

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Parantuneiden sisävesien markkinattomat hyödyt osana alueellista vesipolitiikkaa'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä