Miten sinä asuisit? Unohtumattomia ratkaisuja muistiystävälliseen asumiseen

Suomessa on arvioitu olevan vuonna 2040 lähes 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta ihmistä. Heistä muistisairaita tai -oireisia on lähes kolmannes eli noin 500 000 ihmistä. Yhteiskunnassamme ei ole riittävästi varauduttu tähän kasvavaan muistisairaiden ja -oireisten määrään ja heidän asumisen tarpeisiinsa. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita huomioimaan ikääntyneiden asumistarpeet. Kansainvälisessä tarkastelussa muistiystävälliseen asumiseen kohdistunut tutkimus liittyy pääosin hoivaympäristöjen kehittämiseen. Tavallisen asumisen ja asuinympäristöjen muistiystävällisyyden merkitystä ei vielä riittävästi tunnisteta. Vaikka Suomessa on tehty tähän liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä,yhteiskunnallisesti muistiystävällistä asumista ei kuitenkaan ole pidetty merkittävänä kehittämisen kohteena. Tulevaisuudessa suurin osa muistioireisista ja muistisairaista asuu ja tulee asumaan tavallisilla asuinalueilla nykyisissä tai niitä vastaavissa asunnoissa. Kuntien tehtävänä on tarjota kaikille asukkaille eri elämänvaiheisiin ja -tilanteeseen sopivia asuntoja. Kuntien valinnat esimerkiksi maankäytössä, asuntotuotannossa ja korjausrakentamisessa vaikuttavat muistioireisten ja -sairaiden mahdollisuuksiin jatkaa asumista tutussa asuinympäristössään. Muistioireiset ja -sairaat ovat kasvava asukasryhmä, joka tulee huomioida asumisen ja asuinympäristöjen kehittämisessä. Tämän selvityksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta muistiystävällisen asumisen tarpeista. Ikääntyminen ja muistisairaudet koskettavat meistä jokaista. Tässä selvityksessä muistiystävällisellä asumisella tarkoitetaan tavallista asumista tavallisessa asuinympäristössä, joka tukee muistioireisen ja muistisairaan hyvää arkea. Ympärivuorokautinen palveluasuminen jää tarkastelun ulkopuolelle. Muistiystävällisyyttä on tässä selvityksessä tarkasteltu asumisratkaisujen, asumista mahdollistavien asuinympäristöjen, asumista tukevien verkostojen ja tilaratkaisujen sekä kehittämisen näkökulmista. Muistiystävällisessä asuinympäristössä on huomioitu turvallisuus, esteettömyys, viihtyisyys, ohjaavuus, muistiin liittyvät haasteet sekä yhteisöllisyys. Muistiystävällisyys edellyttää nykyisten ja uusien asuntojen, asuinrakennusten, pihapiirienja asuinalueiden kehittämistä ja muokkaamista sekä vaikuttamista asenteisiin ja palveluihin. Toteutuksen edellytyksenä on laaja yhteistyö eri toimijoiden ja toimialojen välillä sekä ikääntyneiden osallistaminen. Muistiystävällinen asuinympäristö luodaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä. Selvityksessä on tutkimustiedon ja parhaiden käytäntöjen kautta haettu ratkaisuja, joita voidaan soveltaa asuinympäristöjen kehittämisessä. Samalla luodaan näkemys muistiystävällisen asumisen toteutumisen tilasta sekä osoitetaan esiinnousseita tarpeita muistiystävällisen asumisen kehittämistyössä. Äskettäinvalmistuneen rakennuskohteen kautta esitetään yksi esimerkki muistiystävällisestä toteutuksesta. Selvityksen tuloksena on ratkaisuehdotuksia ja suosituksia tulevaisuuden muistiystävällisen asumisen kehittämisen ja toteutuksen tueksi.Selvitys on tehty vuoden 2024 aikana. Sen ovat laatineet johtava asiantuntija Katariina Välikangas Yrjö ja Hanna -säätiöstä ja senior scientist Ira Verma Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen SOTERA-tutkimusryhmästä ympäristöministeriön rahoituksella.