Maiseman äänittäminen: Äänimaisematutkimus äänisuunnittelun tukena

Tutkimustuotos

Tutkijat

  • Ari Koivumäki

Organisaatiot

Kuvaus

Tutkimuksessa keskityn äänimaisemien tallennukseen ja käyttöön. Etsin vastausta kysymykseen: miten äänimaisematutkimusta voi käyttää äänisuunnittelun tukena? Äänilähteiden akustisista tai fysikaalisista ominaisuuksista ei voi suoraan määritellä niiden merkitystä ja käyttöä äänikerronnassa. Merkitykset nousevat esille subjektin kokemuksen kautta, ja ne saadaan selville esimerkiksi taustatyöllä eli haastattelemalla ääniyhteisössä eläviä henkilöitä ja keräämällä heidän kuuntelukokemuksiaan kirjallisista dokumenteista tai av-aineistosta. Suomalaisen äänimaisematutkimuksen suurimpia ansioita on, että kuulijoilta on kerätty kertomuksia ja kuvauksia eri aikakausien piirteistä ja siten on saatu talteen yhteistä akustista perintöämme. Näin on tiedossa rikas aineisto, joka kuvaa paitsi ääniympäristöä, myös äänilähteitä ja niiden vaikutusta. Tutkimuksessa analysoin erityisesti 100 suomalaista äänimaisemaa -keruun yhteydessä koottuja kirjallisia kuvauksia ja tehtyjä haastatteluja. Olen poiminut aineistosta havaintoja ja tuntemuksia mm. tuulesta, sateesta, ukkosesta sekä erilaisista maisematyypeistä. Äänilähteen akustisten ominaisuuksien sijaan määrittelevänä tekijänä on kuuntelijan kokemus ja suhde äänihavaintoon. Tuuli ei ainoastaan humise tai suhise, vaan se henkäilee, keikuttelee, puhaltelee ja havisee kuulijalleen. Tämä on tärkeää tietoa äänisuunnittelijalle, kun hän käsittelee aineistoaan. On vaikeaa, ellei mahdotonta saada talteen ääntä, joka olisi yksiselitteisesti tulkittavissa vain tietynlaisena vaikutelmana. Sen sijaan on paljon helpompaa luonnehtia kahden äänitteen välisiä eroja. Vivahteiden avulla äänimateriaalista voidaan keskustella, ja ääniä voidaan muokata haluttuun suuntaan. Tutkimusmenetelmäni on käytäntöperusteinen (practice-based) ja käytäntöjohteinen (practice-led), siksi tarkastelen työssäni kahta produktiota, joiden toteuttamiseen olen osallistunut. Esityksiä ei pidä tulkita itsenäisinä taiteellisina töinä, vaan tutkimuksen aineistona. Olen ensinnäkin tehnyt ääniraidan dokumenttielokuvaan, joka kertoo Viipurista 1930-luvun lopulla. Sen avulla olen voinut tarkastella historiallisen maiseman äänittämistä ja sitä, miten äänimaisemien kokemiseen ja vaikutelmien välittämiseen tarvittava aika vaihtelee suhteessa kuvakerronnan aiheisiin ja merkityksiin. Liian yksityiskohtainen ja realistinen kuva tai siinä liikkuva huomiopiste jättää äänimaiseman varjoonsa ja yksittäinen äänilähde korostuu. Toisena esimerkkinä olen arvioinut kaupunkiympäristöön sijoittuvan kuunnelmareitin toteuttamista opiskelijaryhmän kanssa. Kuuntelukävelyn yhteydessä kuuntelija saattoi kokea olevansa kahdessa tai useammassa ajassa yhtä aikaa: menneisyydessä, nykyhetkessä tai tulevaisuudessa. Mobiililaitteen ja kuulokkeiden välityksellä kerroimme tarinan, jolla kytkimme keinotekoisia äänimaisemia erilaisiin paikkoihin ja esineisiin. Työni johtopäätöksenä on, että äänimaisematutkimuksen avulla äänisuunnittelija kykenee paremmin muokkaamaan ääniympäristöstä tehtyjä tallenteita ja luomaan äänikerronnallisia eroja tunnelmien, tapahtumien ja akustisten olosuhteiden muutoksiin sekä helpommin viestimään työstään.

Yksityiskohdat

AlkuperäiskieliSuomi
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
Kustantaja
  • Aalto University
Painoksen ISBN978-952-60-7923-3
Sähköinen ISBN978-952-60-7924-0
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

    Tutkimusalat

  • äänisuunnittelu, äänimaisema, äänikerronta, psykoakustiikka, käytäntöperusteinen, käytäntöjohteinen

ID: 31216010