Abstrakti
Jätemäärät kasvavat, uusiutumattomat luonnonvarat niukkenevat ja uusiutuviakin luonnonvaroja kulutetaan liikaa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi Eurooppa on mm. laatinut jätehierarkian, jolla pyritään minimoimaan jätteen syntyminen ja maksimoimaan hyödyntäminen. Jätehierarkiasta eli jätehuollon etusijajärjestyksen voidaan poiketa, jos se on tarpeen ympäristön kannalta parhaan ratkaisun aikaansaamiseksi. Ympäristön ja kustannusten kannalta kestävimpien jätehuollon vaihtoehtojen löytämiseksi tarvitaan elinkaaripohjaisia menetelmiä. Tässä työssä eräitä suomalaisia, metsäsektorin tuotteista peräisin olevia jätteitä sisältäviä jätevirtoja ja jätehuoltojärjestelmiä arvioitiin käyttäen elinkaariarviointia (LCA), yhteiskunnallisten elinkaarikustannusten arviointia (SLCC), ympäristöllisten elinkaarikustannusten arviointia (ELCC) ja materiaalivirta-analyysia (MFA). Tavoitteena oli selvittää tukevatko elinkaaripohjaiset ympäristö- ja kustannustarkastelut jätehierarkian noudattamista Suomessa ja tuoko menetelmien yhdistäminen lisäarvoa tukemalla päätöksentekoa. Lopuksi tutkittiin normalisointia mahdollisena LCAn tulosten ymmärrettävyyttä lisäävänä menetelmänä. Tehdyissä tapaustutkimuksissa ympäristö- ja kustannusvaikutustulokset eivät tukeneet selvästi jätehierarkiaa. Kaatopaikkasijoituksen ympäristövaikutukset olivat suuremmat kuin kierrätyksen tai energiahyödyntämisen, mutta kierrätettävän pakkauksen pienemmät kuin uudelleenkäytettävän. Sanomalehtijätteen energiahyödyntämisen ympäristövaikutukset olivat pienemmät kuin kierrätyksen, eri ympäristövaikutusluokkien tulokset kuitenkin vaihtelivat. Lisäksi kustannusvaikutusten arviointi osoitti energiahyödyntämisen ympäristökustannusten olevan korkeammat kuin kierrätyksen. Elinkaaripohjaisten menetelmien yhdistäminen paljasti jätehuoltojärjestelmien parannuskohteita; mm. yhdistämällä materiaalivirta-analyysi, elinkaariarviointi ja kustannustarkastelu voitiin tunnistaa jätejaekohtaisia mahdollisuuksia pienentää koko rakennus- ja purkujätteen jätehuoltojärjestelmän vaikutuksia. Lisäksi osoitettiin, että rakennus- ja purkujätteen 70 % kierrätystavoitteen saavutus vuoteen 2020 edellyttää parannuksia koko järjestelmässä. Tulokset osoittivat alueellisesti vaihtelevien kierrätystavoitteiden tarpeen yleiseurooppalaisten sijaan. LCA-tulosten ymmärrettävyyttä pystyttiin jossain määrin parantamaan liittämällä menetelmien kuvaukset viestintämateriaaliin. Myös erilaiset normalisointitekijät vaikuttivat ymmärrettävyyteen. Jätehuoltojärjestelmien mallinnuksessa merkittävimpiä epävarmuustekijöitä ovat oletukset materiaali- ja energiahyödyntämisen mahdollisista päästösäästöistä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja epävarmuus tulevaisuudesta vaikeuttavat mallinnusta ja rajoittavat tulosten käyttöä. Energiasektori ja kierrätysraaka-aineiden käytön muutoksilla voi olla vastakkaisia vaikutuksia jätehuoltojärjestelmien ympäristökestävyyteen, joten tarvitaan systeemisiä vaikutusarviointeja.
Julkaisun otsikon käännös | Elinkaaripohjaiset lähestymistavat jätehuoltovaihtoehtojen arviointiin Suomen kontekstissa |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-7957-8 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-7958-5 |
Tila | Julkaistu - 2018 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli) |
Tutkimusalat
- elinkaariarviointi
- elinkaarikustannuslaskenta
- materiaalivirta-analyysi
- normalisointi
- jätehierarkia
- yhdyskuntajäte
- rakennus- ja purkujäte
- puu