Kuritonta monimuotoisuutta : postmodernismi suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa

Väitöstutkimus tarkastelee postmodernismiksi kutsuttua kulttuuri-ilmiötä ja sen tulkintaa arkkitehtuurin alalla Suomessa. Tutkimuskysymykset ovat: miten postmodernismi ymmärrettiin suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa, miten postmodernismiin Suomessa suhtauduttiin, ja mitä vaikutuksia postmoderneilla teemoilla oli suomalaisen arkkitehtuurin ihanteisiin? Tutkimus selkeyttää kuvaa 1900-luvun loppupuolen suomalaisesta arkkitehtuurista. Se tarjoaa uutta tietoa niista teoreettisista ja aatteellisista periaatteista, joihin seka modernismin että postmodernismin suomalaiset tulkinnat aikanaan nojautuivat. Postmodernismin idea näyttää suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa pelkistyneen tyyli- ja makukysymykseksi. Postmodernismiin suhtauduttiin ei-toivottavana, suomalaisen arkkitehtuurin perintoä uhkaavana amerikkalaisperäisenä muoti-ilmiona. Postmodernismin aatteelliset uudistukset kuitenkin hyväksyttiin ja postmodernin arkkitehtuuriteorian argumentteja käytettiin puolustamaan 1990-luvun alussa kehittynyttä uutta modernismikäsitystä. Tälläisiä postmodernismin elvyttämiä arkkitehtonisia arvoja ovat muun muassa arkkitehtuurin paikallisten lähtökohtien ja paikallisen rakentamistradition kunnioittaminen, arkkitehtuurin historian arvostaminen voimavarana sekä arkkitehtuurin merkityksen kuten inhimillisten tunteiden, kokemuksellisuuden, muistikuvien ja elämyksellisyyden ymmärtäminen osana arkkitehtuurin ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Väitöskirja on suomenkielinen monografiatutkimus, joka pohjautuu kirjallisiin ja kuvallisiin lahteisiin seka teoreettiseen kirjallisuuteen arkkitehtuurin, taiteen ja kulttuurifilosofian aloilta. Pääasiallisena tutkimusaineistona on käytetty arkkitehtuuri- ja rakennusalan lehdissä, näyttelyluetteloissa, seminaarijulkaisuissa ja muissa vastaavissa lähteissä Suomessa 1970–90 julkaistua materiaalia. Tutkimusta varten on lisäksi haastateltu kymmentä suomalaista aikalaisarkkitehtiä. Tutkimusaihetta on lähestytty myos vuosina 2010–2013 suoritetuilla kohdevierailuilla eri puolelle Suomea.