Kestävät kauppapaikat verkostokaupungissa

Tutkimus pohjaa kolmitasoisen verkostokaupungin malliin. Se toimii jäsentävänä kehyksenä, kun ensinnäkin tarkastellaan kaupunkirakenteen verkostoja morfologisen analyysin valossa, toiseksi kaupungin konsepteja ja niiden erilaistumisen edellytyksiä ja kolmanneksi eri kuluttajaryhmien liikkumisvalintoja kysely- ja paikkatiedon valossa. Tarkastelu tuo esiin verkostokaupungin systeemisen dynaamisuuden ja kaupungin verkostojen, kaupan sijaintien ja kuluttajien liikkumisvalintojen systeemiset keskinäisriippuvuudet. Samalla korostuu tämän kaupunkisysteemin toimintojen diversiteetin merkitys systeemin kestävyyden ja elinvoimaisuuden takaajana.

Kaupunkikehityksen systeemisen dynamiikan ja diversiteetin puutteellinen ymmärrys suunnittelussa ja kauppapaikkojen johtamisessa on pitkälti kaupunkirakenteen autoriippuvuuskehityksen ja alueiden eriarvoistumisen syynä. Ostoskeskuskonsepti synnytettiin staattisen hajakeskitetyn kaupunkimallin keskukseksi., jolloin laiminlyötiin ostoskeskuksen edellytykset mukautua myöhempiin toiminnallis-tilallisiin muutostarpeisiin erityisesti ostoskeskusjohtamisen ja kiinteistönhallinnan näkökulmista. Kaupan sijainninohjaus ei puolestaan ole normiohjaukseen ja hierarkkiseen kaavajärjestelmän nojautuessaan mahdollistanut hyvää reagoituvuutta kaupan muutosdynamiikkaan, eikä kunnollista keskusteluyhteyttä kaavoittajien ja kaupan toimijoiden välille ole päässyt muodostumaan.

Raportissa ehdotetaan kaupan sijainnin ohjaukseen uutta verkostohallinnan yhteistyömallia, joka perustuu paikallisille vaihdon vyöhykkeille kaupunkisuunnittelijoiden, kaupan toimijoiden ja kuluttajien/käyttäjien välille. Lisäksi esitellään kaksi työkalua eri toimijoiden koordinoinnin rajaesineiksi tällaisilla vaihdon vyöhykkeillä: kaupunkikehityksen dynaaminen simulaatiomalli kaupunkisuunnittelun työkaluksi ja kauppakeskusten kestävän käytettävyyden arviointimenettely kauppakeskusjohtamisen työkaluksi.