Käytettävyystekijöiden huomioiminen sairaala-, perusterveys- ja vanhuspalvelurakennusten työtiloissa

Väitöskirjani lähtökohtana oli selvittää, mitä käytettävyystekijöitä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) tiloja, jotka vastaavat ikääntyvän yhteiskuntamme haasteisiin. Näitä haasteita ovat ikääntyvät työntekijät ja iäkkäät potilaat, tila- ja energiatehokkuusvaatimukset, sote-toimintojen yhdistäminen, vanha kiinteistökanta sekä sisäilmaongelmat. Tutkimusta sote-tilojen käytettävyydestä on hyvin vähän ja erityisesti ikääntyvän työntekijän näkökulmasta. Sote-tiloissa toimii hyvin monenlaisia tilankäyttäjiä, eikä tilojen käytettävyys ole itsestäänselvyys eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Käytettävyys on laajempi käsite kuin tilojen toiminnallisuus, joka perustuu lähinnä rakennuksen teknisten järjestelmien toimivuuteen ja tehokkaaseen pohjaratkaisuun. Käytettävyyden keskeisenä tavoitteena sen sijaan on ottaa huomioon käyttäjäkokemukset (user experience). Väitöskirjassani olen selvittänyt ja kuvannut neljän osatutkimuksen avulla keskeiset sote-työtilojen käytettävyyden elementit. Tutkimusaineisto on koottu haastattelemalla senioritalon asukkaita (N=6), sote-alan työntekijöitä (N=27) sekä sote-alan rakentajia ja suunnittelijoita (N=56). Sote-rakennuksia osatutkimuksissa on ollut yhteensä kuusi: kaksi vanhusten palvelutaloa, yksi hyvinvointikeskus ja kolme sairaalakiinteistöä. Lisäksi tutkimusaineistoa on saatu näissä kohteissa suoritetuista käytettävyyskävelyistä, joihin on osallistunut senioritalon asukkaita (N=8) ja sote-alan henkilökunnan edustajia (N=41). Olen toteuttanut tämän väitöstutkimukseni laadullisena tapaustutkimuksena yhdistäen useita menetelmiä ja aineistoja. Väitöskirjan ensimmäisessä vaiheessa tarkastelen ikääntymisen mukanaan tuomia rajoituksia tiloissa toimimisessa. Toinen vaihe keskittyy sairaalatilojen käytettävyyteen työntekijän näkökulmasta. Kolmannessa vaiheessa vertailen modulaarisia sote-kohteita perinteisesti rakennettuihin kohteisiin. Sisäilmaongelmien lisääntyessä ovat nopeasti toteutettavat modulaariset ratkaisut yksi toteutusvaihtoehto etenkin korjauskohteissa. Neljännessä vaiheessa arvioin, voiko tilojen toiminnallisuutta lisäämällä saada kustannussäästöjä. Väitöstutkimukseni mukaan käytettävyyden tärkeimmät elementit sote-tilojen kohdalla ovat toiminnallisuus, turvallisuus, terveellisyys, orientoitavuus, vuorovaikutus ja viihtyisyys. Väitöstutkimus antaa aiheen myös olettaa, että korjauskohteessa tilojen toiminnallisuutta lisäämällä on mahdollista saada kustannussäästöjä, kun tilakustannusten lisäksi otetaan huomioon myös muuttuneen toiminnan kustannukset eli lasketaan kokonaiskustannukset.Väitöstutkimuksessa kehittämäni sote-tilojen käytettävyyden viitekehys toimii keskustelun apuna ja tarkastuslistana koko suunnitteluprosessin ajan. Viitekehystä voivat hyödyntää myös kiinteistökehittäjät sekä sosiaali- ja terveysalan johtamistyötä tekevät.