Julkisten uudisrakennusten sisäilmaongelmat sekä ilmanvaihdon ja puumateriaalien vaikutukset sisäilman laatuun: Työsuojelurahaston hanke 115376 (Julkisten uudisrakennusten rakennusmateriaaliemissioiden ja ilmanvaihdon vaikutukset sisäilman laatuun)

Tutkimustuotos: KirjaCommissioned report

Abstrakti

Uusien ja peruskorjattujen julkisten rakennusten sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Oireiden aiheuttajaa on usein hankalaa löytää ja ongelmien syyt voivat olla monitahoisia. Ilmanvaihdon ja materiaalivalintojen merkitys hyvän sisäilman laadun takaamisessa korostuu entisestään energiansäästötoimenpiteiden kiristyessä.

Tutkimushankkeen päätavoitteina oli selvittää uusien ja peruskorjattujen koulurakennusten sisäilmaongelmien syitä sekä ilmanvaihdon ja rakennusmateriaalien, erityisesti lisääntyvässä käytössä olevien puumateriaalien, vaikutusta koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistotutkimusta, kenttätutkimuksia, koerakennustutkimuksia ja kammiotutkimuksia.

Tyypillisimpiä sisäilmaongelman aiheuttajia tai niihin välillisesti vaikuttavia tekijöitä pääkaupunkiseudun koulu- ja päiväkotirakennuksissa olivat ilmanvaihtojärjestelmän (85 %:ssa kohteista) ja rakennustekniset puutteet (46 %) sekä kosteuden aiheuttamat erilaiset vauriot (69 %). Kemiallisten yhdisteiden kohonneita pitoisuuksia tai häiritsevää hajua esiintyi 69 %:ssa kohteista. Eniten valitettiin tunkkaisen ilman tunnetta (69 %) ja hengitystieoireita (62 %).

Ilmanvaihdon ylipaineistus on tutkimuksen perusteella käyttökelpoinen menetelmä vähentämään sisäilman epäpuhtauksille altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa, jossa sisäilman kosteuslisä on pieni. Poistoilmasuodatinpölyn mikrobitutkimusta voidaan hyödyntää sisäympäristön mikrobialtistumisen arvioimisessa ilmanvaihto- ja ylipaineistuskorjausten eri vaiheissa.

Puurakenteisissa, neljän vuoden ikäisissä, passiivitalojen vaatimukset täyttävissä koerakennuksissa sisäilman epäpuhtauspitoisuudet olivat matalia. Lamellihirsirakennuksen terpeenipitoisuudet olivat kuitenkin korkeita. Kasvattamalla tuloilmavirtaa (tasolta 0,5 l/(s/m2) tasolle 1,0 l/(s/m2)) voitiin vähentää sisäilman epäpuhtauksia. Korkeammilla tuloilmavirroilla epäpuhtaustasoissa ei enää havaittu merkittävää vähenemistä. Kammiotutkimuksissa maalatun puun emissiot olivat pienemmät kuin maalin ja puun erilliset emissiot yhteensä. Nykyaikaisten muovimattojen emissiot olivat matalia, mutta todellisessa käyttötilanteessa yhteisemissiot liima-aineiden kanssa voivat olla merkittäviä. Yhdistelmämateriaalin emissioita ei voi päätellä materiaalien erillisistä emissioista. Ilmanvaihto lisäsi materiaalien kokonaisemissioita, mutta toisaalta laimensi pitoisuutta ilmassa.

Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa sekä tilankäyttäjien altistumisen vähentämisessä korjausta odottavissa rakennuksissa. Lisätutkimusta tarvittaisiin erityisesti ylipaineistuskorjausten pidempiaikaisista vaikutuksista sekä puuta pääasiallisena rakennus- ja sisustusmateriaalina käyttävien julkisten rakennusten koetusta ja mitatusta sisäilman laadusta. Sisäilman tutkimiseen käytettyjä menetelmiä tulisi kartoittaa suhteessa niistä saatuun hyötyyn ongelman ratkaisuprosessissa.
AlkuperäiskieliSuomi
KustantajaAalto-yliopisto
ISBN (elektroninen)978-952-60-8063-5
ISBN (painettu)978-952-60-8062-8
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

NimiAalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA
KustantajaAalto-yliopisto Rakennustekniikan laitos
Numero4
Vuosikerta2018
ISSN (painettu)1799-487X
ISSN (elektroninen)1799-4888

Tutkimusalat

  • sisäilman laatu
  • koulurakennus
  • puumateriaalit
  • ilmanvaihto
  • materiaaliemissiot

Siteeraa tätä