Joustavan konepaja-automaation käyttöönoton onnistumisen edellytykset

Tutkimuksen tavoitteena on määritellä joustavan konepaja-automaation kestävän käyttöönoton malli. Tutkimus on pitkittäistutkimus, jossa seurataan kahden vuosikymmenen ajan FMS-konepajojen sosioteknistä kehittymistä. Kehittymistä tarkastellaan sosioteknisen muutoksen, organisaatiomuutoksen ja toiminnan tuloksellisuuden valossa. Tutkimuksen kohteena on case-yrityksen tuoteverstas ja vertailuaineistona on 13 suomalaista konepajaa. Joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönottojen onnistumista tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa tuoteverstasta ja joustavaa valmistusjärjestelmää lähestytään sosioteknisen järjestelmäteorian näkökulmasta, jossa yhdistetään tekninen järjestelmä ja sosiaalinen järjestelmä. Kuvattua järjestelmää pyritään laajentamaan joustavan tuotantoautomaation ja tuotannon järjestelyiden sekä organisoinnin muodostamaksi kokonaisuudeksi. Tutkimus sijoittuu työpsykologian ja tuotantotalouden piiriin. Tutkimuksen empiirisen osan ensimmäisenä osatavoitteena oli selvittää, miten joustavat valmistusjärjestelmät otettiin käyttöön. Osatavoitetta tarkasteltiin tapaustutkimuksen projektin toteutuksen kuvauksella, johon verrattiin vertailuaineistojen projektien toteutusta. Toisena osatavoitteena oli selvittää, miten joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönotto vaikutti verstaan tuotantoon, työn organisointiin, työsisältöihin ja tuotannon tehokkuuteen. Osatavoitetta tarkasteltiin monipuolisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen kolmantena osatavoitteena oli selvittää, miten onnistuneet ja epäonnistuneet käyttöönottoprojektit erosivat toisistaan. Tavoitteena oli löytää käyttöönoton kriittiset tekijät, joiden kautta määritettiin kestävän käyttöönoton malli. Tutkimus osoitti, että joustavien valmistusjärjestelmien käyttöönotoissa oli suuria eroja, jotka vaikuttavat myös tuottavuuden kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen mukaan FMS-työ on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana fyysisesti kuormittavammaksi ja työn aikapaineisuus on kasvanut. Onnistuneet ja epäonnistuneet käyttöönottoprojektit erosivat mm. käyttöönoton nopeudessa ja tuottavuuden kehittymisessä, ja onnistuneiden projektien järjestelmät olivat lisäksi pitkäikäisempiä. Laadittu kestävän käyttöönoton malli on sovellettavissa konepajateollisuuden vaativien sosioteknisten järjestelmien käyttöönottoon. Malli kuvaa myös tuotantoyksikön tuottavuuden kehittämisen merkitystä pitkällä aikavälillä. Kuvattu sosiotekninen järjestelmä oli muuttunut tutkimuksen aikana. Tutkimuksen mukaan parhaan tuottavuuden saa sosioteknisen ja kevyttuotantomallin piirteitä yhdistävällä tuotantomallilla.