Abstrakti
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) on yhteydessä yrityksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen sekä näiden yhteyksien pysyvyys ja mahdolliset syyseuraussuhteet.
Kohderyhmänä oli joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tieto näiden yritysten johtamiskäytänteistä oli selvitetty kyselyillä vuosina 2009-2016. Yhdistimme tämän tiedon yritysten vuoden 2008-2016 tilinpäätöstietoihin. Laskimme yritysten tuottavuuden niiden tuottaman arvonlisäykseen, henkilöstökulujen ja pääomaan pohjalta. Kannattavuutta mitattiin käyttökateprosentilla, joka suhteutettiin yrityksen toimialan mediaaniin. Näin muodostunut paneeliaineisto mahdollisti johtamisen, tuottavuuden ja kannattavuuden ajallisten yhteyksien analysoimisen.
Tutkimuksen tulosten mukaan strategisen hyvinvoinnin johtamisella ja yrityksen taloudellisella menestyksellä on selkeä yhteys. Hyvä tuottavuus osin edeltää hyvää johtamista, mutta toisaalta aktiivisella johtamis- ja kehittämistyöllä on positiivinen vaikutus tulevaan tuottavuuteen. SHJ:n prosesseista jatkuva kehittäminen ja työn kokonaiskuormituksen hallinta korreloivat kyselyvuoden tuottavuuden kanssa. Tietyt SHJ:n prosessit, kuten johdon päätösten taso ja työhyvinvoinnin huomioon ottaminen kehityskeskusteluissa puolestaan ennakoivat hyvää tuottavuutta. SHJ:n kokonaistaso korreloi positiivisesti kyselyvuotta seuraavan vuoden tuottavuuden kanssa.
Johdon henkilöstöä koskevien päätösten korkea taso ja yhdessä jatkuvan kehittämisen aktiivisuus muodostivat tehokkaan mallin johtamiselle, joka lisäsi tuottavuutta ja kannattavuutta. Esimiesten osaaminen työhyvinvoinnin edistämisessä tuki tuottavuutta, kuten myös työterveyshuollon työpaikkaselvitysten aktiivisuus.
Tulosten pohjalta suosittelemme, että yrityksessä tarvittavaa henkilöstön kyvykkyyksiä tarkastellaan strategian pohjalta ja näitä kyvykkyyksiä kehitetään määrätietoisesti. Hyvään johtamiseen kuuluu johdon päättämät tavoitteet, toimintavastuut ja mittareihin perustuva seuranta, joilla varmistetaan kyvykkyyksien kehittyminen. Kehittämistyö tulee olla aktiivista ja jatkuvaa. Muutoksia tulee analysoida kokonaisvaltaisesti yhdistäen tieto kyvykkyyksistä, tuottavuudesta ja kannattavuudesta.
Toivomme, että tutkimuksen tulokset ja antamamme suositukset tukevat osaltaan suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuuden kasvua. Menestyvä suomalainen yritys tarvitsee tuotannon ja liiketoiminnan johtamisen rinnalla aktiivista henkilöstön johtamista.
Kohderyhmänä oli joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tieto näiden yritysten johtamiskäytänteistä oli selvitetty kyselyillä vuosina 2009-2016. Yhdistimme tämän tiedon yritysten vuoden 2008-2016 tilinpäätöstietoihin. Laskimme yritysten tuottavuuden niiden tuottaman arvonlisäykseen, henkilöstökulujen ja pääomaan pohjalta. Kannattavuutta mitattiin käyttökateprosentilla, joka suhteutettiin yrityksen toimialan mediaaniin. Näin muodostunut paneeliaineisto mahdollisti johtamisen, tuottavuuden ja kannattavuuden ajallisten yhteyksien analysoimisen.
Tutkimuksen tulosten mukaan strategisen hyvinvoinnin johtamisella ja yrityksen taloudellisella menestyksellä on selkeä yhteys. Hyvä tuottavuus osin edeltää hyvää johtamista, mutta toisaalta aktiivisella johtamis- ja kehittämistyöllä on positiivinen vaikutus tulevaan tuottavuuteen. SHJ:n prosesseista jatkuva kehittäminen ja työn kokonaiskuormituksen hallinta korreloivat kyselyvuoden tuottavuuden kanssa. Tietyt SHJ:n prosessit, kuten johdon päätösten taso ja työhyvinvoinnin huomioon ottaminen kehityskeskusteluissa puolestaan ennakoivat hyvää tuottavuutta. SHJ:n kokonaistaso korreloi positiivisesti kyselyvuotta seuraavan vuoden tuottavuuden kanssa.
Johdon henkilöstöä koskevien päätösten korkea taso ja yhdessä jatkuvan kehittämisen aktiivisuus muodostivat tehokkaan mallin johtamiselle, joka lisäsi tuottavuutta ja kannattavuutta. Esimiesten osaaminen työhyvinvoinnin edistämisessä tuki tuottavuutta, kuten myös työterveyshuollon työpaikkaselvitysten aktiivisuus.
Tulosten pohjalta suosittelemme, että yrityksessä tarvittavaa henkilöstön kyvykkyyksiä tarkastellaan strategian pohjalta ja näitä kyvykkyyksiä kehitetään määrätietoisesti. Hyvään johtamiseen kuuluu johdon päättämät tavoitteet, toimintavastuut ja mittareihin perustuva seuranta, joilla varmistetaan kyvykkyyksien kehittyminen. Kehittämistyö tulee olla aktiivista ja jatkuvaa. Muutoksia tulee analysoida kokonaisvaltaisesti yhdistäen tieto kyvykkyyksistä, tuottavuudesta ja kannattavuudesta.
Toivomme, että tutkimuksen tulokset ja antamamme suositukset tukevat osaltaan suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuuden kasvua. Menestyvä suomalainen yritys tarvitsee tuotannon ja liiketoiminnan johtamisen rinnalla aktiivista henkilöstön johtamista.
| Julkaisun otsikon käännös | Management and productivity: People management as a success factor |
|---|---|
| Alkuperäiskieli | Suomi |
| Julkaisupaikka | Helsinki |
| Kustantaja | Aalto-yliopisto |
| Sivumäärä | 110 |
| ISBN (elektroninen) | 978-952-60-8368-1 |
| ISBN (painettu) | 978-952-60-8367-4 |
| Tila | Julkaistu - 12 helmik. 2019 |
| OKM-julkaisutyyppi | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys |
Julkaisusarja
| Nimi | Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER |
|---|---|
| Kustantaja | Aalto University |
| Numero | 1 |
| Vuosikerta | 2019 |
| ISSN (painettu) | 1799-4950 |
| ISSN (elektroninen) | 1799-4969 |
Tutkimusalat
- MANAGEMENT
- PRODUCTIVITY
- profitability
- Manufacturing