Investigating the white matter structure of the sensorimotor system in children with cerebral palsy

Julkaisun otsikon käännös: Aivojen liike- ja tuntoaistiin liittyvien valkean aineen rakenteiden tutkiminen CP-vammaisilla lapsilla

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

Abstrakti

CP-vamma on motorinen oireyhtymä, joka on yleisimmin seurausta ennen syntymää tapahtuneesta aivovammasta. CP-vamman tavallisin oiretyyppi on poikkeava lihasjänteys eli spastisuus, joka voi ilmetä pääasiassa toisella puolella kehoa (hemiplegia) tai vaikuttaa molemminpuolisesti, usein painottuen alaraajoihin (diplegia). CP-vamman vaikutuksia aivojen valkean aineen rakenteeseen voidaan nykyään tutkia hyödyntäen diffuusiopainotettua magneettikuvantamista (dMRI) ja traktografiaa. Kuitenkin ymmärryksemme siitä, miten nämä valkean aineen muutokset eroavat hemiplegisessä ja diplegisessä CP-vammassa, ja miten ne liittyvät sensorimotorisiin häiriöihin, kuten tasapainon, kävelyn ja käsien käytön haasteisiin, on edelleen rajallinen. Väitöskirjassa tutkittiin 10–18-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla oli diagnosoitu hemipleginen (N = 16) tai dipleginen (N = 11) CP-vamma, sekä saman ikäisiä tyypillisesti kehittyneitä verrokkeja (N = 31). DMRI-menetelmän avulla tarkasteltiin, kuinka CP-vamma vaikuttaa aivopuoliskot toisiinsa yhdistävään hermoratakimppuun (corpus callosum) sekä ylä- ja alaraajojen representaatioalueiden ja talamuksen välisiin yhteyksiin. Lisäksi työssä esiteltiin uudenlainen menetelmä toiminnallisesti merkityksellisten ratakokonaisuuksien erottamiseksi, mikä on erityisen hyödyllistä tutkittaessa CP-vammasta johtuvaa poikkeavaa aivojen anatomiaa. Tässä menetelmässä traktografiaan yhdistettiin toiminnallista aivokuvantamista, jossa raajoja liikutettiin passiivisesti (proprioseptiivinen stimulointi). Mallinnettuja ratakokonaisuuksia vertailtiin kolmen tutkimusryhmän välillä ja lisäksi arvioitiin näiden ratojen yhteyttä sensorimotoriseen suorituskykyyn. CP-oireyhtymän ja tyypillisesti kehittyneiden lasten välillä havaittiin merkittäviä eroja tarkasteltujen rakenteiden diffuusio-ominaisuuksissa, mikä viittaa muutoksiin aksonien järjestäytymisessä. Hemiplegisessä CP-vammassa nämä valkean aineen muutokset olivat pääosin suurempia ja paikallisempia verrattuna diplegiseen CP-vammaan. Valkean aineen muutokset heijastelivat myös jossain määrin CP-vamman painottumista eri kehon osiin. Vaikka havaitsimme joitain yhteyksiä dMRI-parametrien ja sensorimotorisen toimintakyvyn välillä, ne olivat heikkoja, mikä korostaa aivojen rakenteen ja toiminnan välisen yhteyden monimutkaisuutta. Tulevaisuudessa dMRI voi mahdollisesti toimia objektiivisena työkaluna CP-vamman diagnosoinnissa sekä kuntoutuksen ohjaamisessa. Tutkimuksen löydökset osoittivat selkeitä eroja valkean aineen muutosten sijainnin ja vakavuuden suhteen hemiplegisen ja diplegisen CP-vamman välillä, mikä tuo merkittävän lisän aiempaan tietoon. Lisäksi väitöskirja osoittaa, että tulevissa tutkimuksissa on tärkeää kiinnittää huomiota hermoratamallin tarkkaan rajaamiseen sekä sen pitkittäisanalyysiin. CP-tutkimus lisää paitsi ymmärrystämme itse oireyhtymästä, se antaa lisäksi tärkeää tietoa ihmisen sensorimotorisen järjestelmän kehittymisestä ja muovautumiskyvystä.
Julkaisun otsikon käännösAivojen liike- ja tuntoaistiin liittyvien valkean aineen rakenteiden tutkiminen CP-vammaisilla lapsilla
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Parkkonen, Lauri, Vastuuprofessori
  • Piitulainen, Harri, Ohjaaja
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-64-1653-3
Sähköinen ISBN978-952-64-1654-0
TilaJulkaistu - 2024
OKM-julkaisutyyppiG5 Artikkeliväitöskirja

Tutkimusalat

  • traktografia
  • CP oireyhtymä
  • diffuusiopainotettu MRI
  • MEG
  • fMRI

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Aivojen liike- ja tuntoaistiin liittyvien valkean aineen rakenteiden tutkiminen CP-vammaisilla lapsilla'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä