Interview Methodologies for Addressing Autobiographical Ruptures and (Re)Constructing Life Narratives - A Longitudinal Study Among Prostate Cancer Patients and Their Spouses

Suuret elämänmuutokset voivat aiheuttaa omaelämäkerrallisen murroksen ja tarpeen työstää omaa tarinallista identiteettiä. Kehitin väitöskirjassani uusia haastattelumetodologioita omaelämäkerrallisen murroskokemuksen käsittelyyn ja elämäntarinoiden (uudelleen)rakentamiseen. Tutkimukseen osallistui 10 vastadiagnosoitua eturauhassyöpäpotilasta, viisi puolisonsa kanssa. Kukin potilas/pariskunta osallistui viiteen narratiiviseen syvähaastatteluun syöpähoitojen aikana ja myöhemmin seurantahaastatteluun. Haastattelusarja tarjosi osallistujille useita tapoja sanoittaa syöpäkokemusta ja elämää sekä uudelleenarvioida ja -rakentaa aiemmin sanoittamaansa. Momentary Key Metaphor -metodologiassa haastateltavaa pyydetään kuvaamaan sairauskokemusta metaforilla ja pohtimaan metaforien henkilökohtaista merkitystä. Seurantahaastattelussa metaforat palautetaan haastateltavalle uudelleentarkasteluun. Metaforat tarjosivat osallistujille työkalun tutkia, tiivistää ja reflektoida monimutkaista, usein ristiriitaista kokemusta sen eri vaiheissa. Yksi keskeinen löydös oli metaforien moniäänisyys. Moniäänisten metaforien rakentaminen auttoi osallistujia tunnetyöskentelyssä, epävarmuuden sietämisessä ja kokemuksen eri puolien käsittelyssä. Pariskuntakonteksti toi mukaan puolison äänen ja tuo esiin vastavuoroisuuden pariskunnan selviytymisprosessissa. Alussa, kun epävarmuutta oli paljon, puolisot loivat metaforillaan toivoa. Kun potilaiden toimijuus vahvistui, puolisot pystyivät ilmaisemaan oman haavoittuvuutensa. Clip Approach -metodologiassa haastateltavan kerrontaa heijastetaan takaisin visuaalisilla artefakteilla, "tarinalapuilla", joiden avulla haastateltava voi palata syöpäkokemukseen ja elämäntarinaansa ja rakentaa niitä koskevia kertomuksiaan uudelleen. Tarinalaput palauttivat aiemmin kerrotun konkreettisessa, uudelleen jäsenneltävässä muodossa kertojan omalla äänellä. Ne tukivat osallistujien itsehavainnointia ja auttoivat siirtymään vakavan sairauden aiheuttamasta objektipositiosta subjektipositioon aktiiviseksi toimijaksi. Elämäntarinan rakentaminen tarinalapuilla tuki omaelämäkerrallista päättelyä ja auttoi tutkimaan ja uudelleenarvioimaan merkityksiä, rakentamaan siltaa menneen ja tulevan välille ja liittämään syöpäkokemuksen osaksi elämäntarinaa. Ehdotan väitöskirjassa haastattelusarjaa potilaskeskeiseksi ohjaus- ja neuvontainterventioksi syövän hoitoon. Metodologiat soveltuvat omaelämäkerrallisen murroksen käsittelyyn ja tutkimiseen erilaisissa elämänmuutostilanteissa ja tarjoavat rohkaisevia mahdollisuuksia matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen interventioiksi useilla sovellusalueilla. Ne voivat antaa uusia työkaluja myös olemassa oleviin konteksteihin. Clip Approach -metodologia sopii ympäristöihin, joissa yhteistyölle on aikaa, kuten psykoterapioihin. Metaforametodologiaa voidaan käyttää dialogisena avauksena myös lyhyemmissä kohtaamisissa, kuten lääkärin vastaanotolla osana pidempää hoitosuhdetta.