Sisäilman epäpuhtaudet, koetut oireet ja koneellisen ilmanvaihdon vaikutukset koulurakennuksissa

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

Abstrakti

Kunnille vuonna 2019 teetetyn kyselyn mukaan noin viidenneksessä Suomen koulurakennuksista on merkittävä sisäilmaongelma. Sisäilmaongelmat ovat usein monitahoisia ja niiden syitä voi olla vaikea löytää, mikä voi johtaa ongelman pahenemiseen ja merkittäviin turhiin korjausinvestointeihin. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan liittyy usein ongelmia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää eroja mitattujen ja koettujen sisäilman laadun tekijöiden välillä kouluissa, joissa oli koettu pitkittyneitä sisäilmaongelmia ja kouluissa, joissa niitä ei ollut koettu. Lisäksi selvitettiin seurantatutkimuksin lievän ylipaineen ja hybridi-ilmanvaihdon toiminnan vaikutusta sisäilman latuun. Mitattua ja koettua sisäilmanlaatua tutkittiin 40 luokassa kuudessa peruskoulussa Helsingin ja Vantaan alueella. Koulut luokiteltiin 'ongelma-' (n=4) ja 'verrokkikouluihin' (n=2) saadun käyttäjävalitushistorian perusteella. Koettua sisäilman laatua kartoitettiin tavanomaisella sisäilmastokyselyllä sekä uudella internetkyselyllä. Yhteensä tutkittiin 14 sisäilman laatuun vaikuttavaa kaasumaista, biologista ja partikkeliepäpuhtautta. Epätyypillisenä lähestymistapana käytettiin ilmaperäisten mikrobien tutkimista ilmanvaihtokoneen poistoilmasuodattimesta. Lievän ylipaineen (5–7 Pa) ja hybridi-ilmanvaihdon toiminnan parantamisen vaikutusta koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun selvitettiin noin lukuvuoden ajan kestävillä seurantatutkimuksilla. Yhteensä 105 opettajaa ja 1268 oppilasta vastasi kyselyihin. Eri kyselyiden tulokset tukivat toisiaan ja alkuperäistä koulujen luokittelua. Internetkyselyn tulosten perusteella koetussa sisäilman laadussa oli merkittäviä eroja luokkahuoneiden välillä. Ilmanvaihdon seurantatutkimuksissa havaittiin vain suuntaa-antavia parannuksia koetussa sisäilman laadussa. Luokkien suhteellinen kosteus oli hyvin alhainen, 15–27% (mediaani). Kaasumaisten epäpuhtauksien, partikkelien ja endotoksiinien pitoisuudet olivat kaikissa kouluissa matalat eikä eroja löytynyt. Se sijaan mikrobien tutkiminen ilmasta sekä luokkien laskeutuneesta ja ilmanvaihtosuodattimen pölystä osoitti eroja ongelma- ja verrokkikoulujen välillä. Ilmasta mitattujen mikrobien määrä oli ongelmakouluissa 58% ja verrokkikouluissa 8% suurempi kuin ulkoilmassa. Trichoderma-homesieniä löytyi vain ongelmakoulujen pölystä. Joukossa oli mykoparasiittisia, biosideille resistantteja lajeja, kuten T. atroviride, ja T. trixiae, sekä potentiaalisesti patogeenisia, biosideille herkkiä lajeja, kuten T. citrinoviride ja T. longibrachiatum. Lievän ylipaineistuksen ja hybridi-ilmanvaihdon parannusten seurauksena pölystä tutkittu mikrobilajisto muuttui. Ylipaineen aikana ei mittauksissa tai mallinnuksessa havaittu kosteuden tiivistymistä rakenteisiin koulurakennukselle realistisilla kosteuslisän arvoilla. Sen sijaan mitatulla kosteuslisällä 0.02 g/m3 havaittiin rakenteita kuivattava vaikutus.
Julkaisun otsikon käännösSisäilman epäpuhtaudet, koetut oireet ja koneellisen ilmanvaihdon vaikutukset koulurakennuksissa
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Salonen, Heidi, Vastuuprofessori
  • Kurnitski, Jarek, Ohjaaja
  • Mikkola, Raimo, Ohjaaja
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-3993-0
Sähköinen ISBN978-952-60-3994-7
TilaJulkaistu - 2020
OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

Tutkimusalat

  • sisäilman laatu
  • koulurakennus
  • ilmanvaihto
  • ylipaine
  • sisäilmastokysely
  • mikrobi

Sormenjälki Sukella tutkimusaiheisiin 'Sisäilman epäpuhtaudet, koetut oireet ja koneellisen ilmanvaihdon vaikutukset koulurakennuksissa'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä