Improving the Efficiency of Public Service Delivery through Outsourcing and Management

Julkisen talouden säästöpaineet ovat luoneet tarpeen julkisen sektorin tehokkuuden parantamiselle sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Paine tuottaa enemmän palveluita yhä alhaisemmilla kustannuksilla on ohjannut julkisia organisaatioita asettamaan palvelutuotantonsa vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen tavoitteekseen. Yleistynyt tapa tavoitteen saavuttamiseksi on palvelun tilaajan ja tuottajan erottaminen. Seurauksena julkinen palvelutuotanto nojaa enenevissä määrin yksityisen sektorin varaan. Palveluiden ulkoistamisen suosiosta huolimatta ei ole määritelty, miten ulkoistamisen hyödyt julkisella sektorilla ovat saavutettavissa. Lisäksi kustannustehokkuuden parantumisen vaikutuksista palvelun laatuun ei ole saavutettu yksimielisyyttä. Ulkoistamisen merkittävä lisääntyminen on siirtänyt julkisen palvelujohtamisen keskiön tuotannon johtamisesta tuottajien johtamiseen. Tämän logistiikan ja hallintotieteen tutkimusaloja yhdistelevän poikkitieteellisen tutkimuksen ovat innoittaneet julkisen palvelujohtamisen muutos sekä ulkoistamisen lisääntynyt suosio. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli keinojen määrittäminen julkisen palvelutuotannon tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ulkoistamista ja johtamista hyödyntäen. Tämä väitöskirja koostuu neljästä eri tutkimuspaperista, jotka tutkivat palveluiden ulkoistamista sekä julkisen palvelutuotannon johtamista eri näkökulmista. Tutkimuksen tavoite on tarkennettu alatavoitteiksi, joita tutkitaan jokaisessa paperissa. Tutkimuksen metodologiaksi on valittu case –tutkimus sekä pääasiassa kvalitatiivisen aineiston analyysi. Nämä valinnat mahdollistivat tutkimustavoitteiden syvällisen analyysin. Tämän tutkimuksen ensimmäisessä paperissa tavoitteena oli tutkia empiirisen analyysin kautta julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa tehtävien ulkoistamispäätösten perusteita. Tutkimuksen keskeisin löydös on prosessimalli julkisen sektorin ulkoistamispäätöksiin. Malli perustuu teoriaan ja empiiriseen aineistoon. Prosessimallin vaiheisiin kuuluvat palvelutuotannon säännöllinen arviointi, markkina-analyysi, kustannusanalyysi ja benchmarking sekä olennaisimpien palvelutoimintojen tunnistaminen. Toisessa tutkimuspaperissa lähtökohtana oli ulkoistetun palvelutuotannon tehokkaimpien johtamiskäytäntöjen määrittäminen. Tutkimus keskittyi erityisesti vaiheeseen, jossa palvelutuotanto siirretään ulkoiselle tuottajalle sekä sitä seuraavaan sopimuksella johtamiseen. Löydösten perusteella ulkoistetun palvelutuotannon johtamista ei tule nähdä palvelujohtamisen erillisenä tutkimusalueena tai osa-alueena, se on kiinteä osa palvelujohtamista. Kolmannessa tutkimuspaperissa tunnistettiin julkisen terveyspalvelun ulkoistamiseen liittyvät merkittävimmät riskit sekä keinot niiden hallinnoimiseen hankintamenettelyn aikana. Merkittävimmät riskit ovat poliittinen, palvelu- sekä markkinariski. Näiden riskien hallinnoimiseksi julkisen organisaation tulee i) käydä vuoropuhelua palvelutuottajien kanssa, ii) keskittää resurssinsa palveluriskin hallintaan, sekä, iii) luoda palvelukuvaus ja palvelusopimus yhdessä tarjoajien kanssa neuvottelumenettelyä hyödyntäen. Neljäs tutkimuspaperi keskittyi erilaisiin yhteistyömuotoihin palvelun tilaajan ja tuottajan välillä. Tutkimuksessa sovellettiin agenttiteoriaa julkisten terveyspalveluiden tuottamisen kontekstissa. Tunnistimme i) kontrollimekanismit, joita tilaajat käyttävät tuottajien johtamisessa (ja tutkimme onko käytetyillä mekanismeilla vaikutusta palvelun vaikuttavuuteen), sekä ii) parhaat käytännöt palveluprosessien kehittämiseen. Tunnistettuja parhaita käytäntöjä ovat esimerkiksi sosiaalisten kontrollien hyödyntäminen osallistamalla hoitohenkilökuntaa palvelun kehittämiseen sekä sopimuksen käyttäminen johtamistyökaluna. Tutkimuksen kokonaisjohtopäätökset muodostettiin yhdistämällä jokaisen tutkimuspaperin tulokset. Kokonaislöydökset täydentävät aiempaa tutkimustietoa julkisen palvelujohtamisen tieteenalalla. Näiden teoreettisten tuloksien lisäksi käytännön toimintamalleja julkiseen palvelujohtamiseen kehitettiin. Tämän tutkimuksen kokonaisjohtopäätökset auttavat julkisia organisaatioita saavuttamaan tavoitteen julkisen palvelutuotannon tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämisestä.