Improved methods for assessing and reducing the health effects of poor indoor air

Erilaiset sisäilmaongelmat ovat yleisiä suomalaisessa rakennuskannassa, niin julkisissa kuin yksityisissäkin rakennuksissa. Kosteus- ja homevaurioiden haitalliset terveysvaikutukset, etenkin hengitystieoireet, ovat olleet jo pitkään tiedossa. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mitkä tekijät ovat haitallisten vaikutusten takana. Koulurakennusten sisäilman laatua koskevat tutkimukset ovat tyypillisesti keskittyneet tiettyjen altisteiden tutkimuksiin, kuten mikrobimittauksiin. Laajaa, samanaikaista tietoa havaitusta ja mitatusta sisäilman laadusta on vain vähän saatavilla. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli kehittää menetelmiä sisäilman laadun terveydellisen merkityksen arviointiin ja testata menetelmiä, joiden avulla voitaisiin parantaa terveydellisen merkityksen arviointia. Lisäksi tavoitteena oli selvittää vakavasti kosteusvaurioituneiden kotien mikrobialtistusta ja haitallisia terveysvaikutuksia sekä sisäilmaongelmaisten koulujen haitallisia terveysvaikutuksia uudenlaisen nopeasti täytettävän kyselylomakkeen avulla. Tämän väitöskirjan aineisto on kerätty neljässä eri tutkimushankkeessa: HOTES (julkaisu I), Sisäilmapoliisi, EURA ja TOXICPM (julkaisut II-IV). HOTES tutkimuksessa oli mukana 41 vakavasti kosteusvaurioitunutta kotia ympäri Suomea. Kodeista otettiin rakennusmateriaalinäytteet vauriokohdista sieni- ja bakteerimäärityksiä (mukaan lukien aktinomykeetit) varten. Asukkaiden terveydentilaa kartoitettiin kyselylomakkeella sekä PEF- ja FeNO-mittauksilla (uloshengityksen huippuvirtaus ja uloshengitysilman typpioksidimittaus). Sisäilmapoliisi-tutkimuksessa kerättiin osallistujien raportoimaa ja mitattua dataa yhteensä 24 sisäilmaongelmaisesta ja 12 sisäilmaongelmattomasta luokkahuoneesta. Raportoinnissa käytetiin tätä tutkimusta varten kehitettyä sähköistä kyselyä. Lievän ylipaineistuksen vaikutusta sisäilman laatuun ja sisäilman laadun raportointiin testattiin. Tutkimuskouluissa tehtiin sisäilman laadun kokonaisarviointi ja tarkasteltiin eroja koulujen välillä, joissa oli ja ei ollut havaittu sisäilmaongelmia. Tämä väitöskirja osoitti, että lisääntynyt mikrobikasvu rakenteissa on yhteydessä heikentyneeseen terveyteen ja hengitystie- sekä yleisoireiden lisääntymiseen, etenkin aikuisten keskuudessa. Tässä tutkimuksessa kehitetyn onlinekyselyn avulla voidaan kerätä suuri määrä reaaliaikaista tietoa, jota voidaan käyttää hyödyllisenä työkaluna sisäilmaongelmien kartoittamisessa. Ilmanvaihtoon liittyvä interventiotutkimus osoitti, että suhteellisen pienillä paine-eromuutoksilla voi olla vaikutusta sekä mitattavaan että koettuun sisäilman laatuun. Pölynäytteistä mitatuissa mikrobipitoisuuksissa (erityisesti Trichodermapitoisuudet) oli eroja vaurio- ja vertailukoulujen välillä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa kehitettyjä ja testattuja menetelmiä – uutta kyselylomaketta, mikrobikasvun määrittämistä rakennusmateriaaleista sekä paine-erojen säätöä – voidaan hyödyntää sisäilman laadun arvioimisessa ja parantamisessa.