Abstrakti
Tehokkaiden teollisten huoltopalveluiden tuottamiseksi tarvitaan tietoa suoritetuista huoltotoimenpiteistä. Yleensä nämä tiedot kirjataan huollon tietojärjestelmiin (CMMS). Tämän tutkimuksen lähtöpiste oli käytännön ongelma teollisuudessa: manuaalisesti kerätyn huoltotiedon laatu ei ollut riittävä analyysejä varten. Nykyiset lähtökohdat manuaalisen tiedonkeruun tutkimukseen eivät ole huomioineet käyttäjäkokemuksen roolia sosiaalisen vaikutuksen ja hyödyllisyyden muodossa. Tämä tutkimus lisää teoreettista ymmärrystä manuaalisesta tiedonkeruusta käyttäjäkokemuksesta lähtien, sekä lisää empiiristä ymmärrystämme CMMS-järjestelmien käytöstä.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida manuaalista tiedonkeruuta teollisissa huoltopalveluissa. Päätutkimuskysymyksenä on: Mitkä tekijät vaikuttavat manuaaliseen tiedonkeruuseen sekä kerätyn tiedon laatuun? Kysymykseen vastataan kolmella teollisia huoltopalveluja tarjoavan yrityksen tapaustutkimuksella. Tutkimus etenee kuvaavista tapaustutkimuksista, joiden tarkoituksena on ymmärtää tiedonkeruun konteksti tarkempiin tutkimuksiin, joissa tutkitaan yksityiskohtaisesti tiettyjä tekijöitä. Tutkimuksessa tehtiin 52 haastattelua sekä havainnoitiin huoltotoimenpiteitä ja seurattiin CMMS-järjestelmän käyttöä. Tutkimusaineistoon kuuluu haastattelujen litterointeja, muistiinpanoja havainnoinneista sekä esimerkkitietoja CMMS-järjestelmistä. Lopuksi tehtiin kysely yhdessä huolto-organisaatiossa ja analysoitiin sen tuloksia PLS-menetelmällä.
Tämä tutkimus kuvaa huoltotiedon arvoa luovia elementtejä sekä laatuongelmia, joita manuaalisesti kerätyssä huoltotiedossa tällä hetkellä esiintyy. Manuaaliseen tiedonkeruuseen vaikuttavat tekijät luokitellaan teknisiin, organisatorisiin ja ihmistekijöihin, sekä luodaan kriteerit kullekin tekijälle CMMS-käytön yhteydessä. Tämä työ näyttää, että kohteet, joissa tuotetaan hyvälaatuista tietoa eroavat kohteista, joilla on haasteita tiedon laadun kanssa CMMS-järjestelmien vaikuttavuuden, johdon tuen, osaamisen kehittämisen, työkuvausten, tiedonkerääjien osaamisen sekä heidän itse kerätystä tiedosta saamansa hyödyn suhteen. Lopuksi osoitetaan käyttäjäkokemuksen vaikutus manuaaliseen tiedonkeruuseen keskittyen erityisestä sosiaalisen vaikutukseen, johdon tukeen sekä hyödyllisyyteen.
Tutkimuksen merkittävyys tulee käyttäjäkokemusnäkökulman tuomisesta manuaalisen tiedonkeruun teoreettiseen ymmärtämiseen, mikä on tähän asti puuttunut. Lisäksi työ lisää ymmärrystä manuaalisesta tiedonkeruusta osana huoltotyötä. Tutkimuksen päätelmät käytäntöön näkyvät sosiaalisen vaikutuksen tuomisena näkyväksi CMMS-järjestelmien käyttöliittymissä sekä motivaation kasvattamisessa manuaaliseen tiedonkeruuseen tekemällä tiedon käyttö näkyväksi sen kerääjälle.
Julkaisun otsikon käännös | Käyttäjäkokemuksen vaikutus manuaalisesti kerätyn tiedon laatuun |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-64-0278-9 |
Sähköinen ISBN | 978-952-64-0279-6 |
Tila | Julkaistu - 2021 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- käyttäjäkokemus
- manuaalinen tiedonkeruu
- tiedon laatu