Ilmastoitu ? moderni : Sisäilman hallinta sotien jälkeisessä toimistoarkkitehtuurissa

Seija Linnanmäki*

*Tämän työn vastaava kirjoittaja

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisMonograph

Abstrakti

Arkkitehtuurihistoriallinen tutkimukseni kuvaa ensinnä ilmanvaihtoteknologian integrointia moderniin arkkitehtuurin 1950-luvun vaihteessa ja toiseksi arkkitehdin muuttuvaa ammattikuvaa ja yhteistyötä LVI-insinöörien uudehkon ammattiprofession kanssa. Kolmas juonne on nykyisen ”ilmastointikulttuurimme” kritiikki. Sisäilman tarkan laadun hallinnan perusteluina ovat työtehokkuus, viihtyisyys ja mukavuus, terveellisyys ja lämmön talteenotolla toteutettu energiatehokkuus. Ilmastointi onkin osaltaan pidentänyt keskimääräistä elinikää. Toiminta ei kuitenkaan ole kestävän kehityksen mukaista, vaan on johtanut ilmastonmuutosta kiihdyttävään energian kulutuksen jatkuvaan lisääntymiseen. Vertailen kahta Helsinkiin 1949–1952 rakennettua pääkonttoria: Teollisuuskeskus Oy, Eteläranta 10, arkkitehdit Viljo Rewell ja Keijo Petäjä sekä Imatran Voima Oy, Voimatalo, Malminkatu 16, arkkitehti Aarne Ervi. Teollisuuskeskus Oy asennutti toimistotaloonsa amerikkalaisen uutuuden, suutinkonvektoriin perustuvan Carrier Weathermaster System -lämmitys-ilmanvaihtolaitteiston ensimmäisenä Euroopassa. Ilmastointisuunnittelijana toimi diplomi-insinööri Torsten Kranck, joka neuvotteli Carrier Corporationin insinöörien kanssa ja vieraili New Yorkin pilvenpiirtäjätyömailla keväällä 1950. Voimataloon Valmetin Lentokonetehdas asensi tavanomaisemman koneellisen tulo-poistoilmanvaihtolaitoksen, jonka kanavat tehtiin sotakoneista ylijääneestä alumiinipellistä. Moderni toimistoarkkitehtuuri rakentui koneteknologian varaan. Kansallisen perinteen mukainen painovoimainen ilmanvaihto ei ollut vaihtoehto. Sodan jälkeinen taloustilanne: pula-aika, tuonti-, vienti- ja valuuttarajoitukset, inflaatio ja puute osaavasta työvoimasta ja rakennusmateriaaleista vaikeuttivat rakentamista. Amerikasta tuotettu laitteisto korosti Suomen elinkeinoelämän poliittisen eliitin länsimaista identiteettiä. Carrier Corporationin lisenssien myötä Valmet Oy Lentokonetehdas aloitti uudenlaisen ilmastointiteollisuuden, johon Suomessa oli tekniset ja taloudelliset valmiudet. Tutkin rakennushankkeiden prosessia ja arkkitehtuuria käytäntöteoreettisesta (Theory of Social Practices) ja teknologian sosiaalisen rakentumisen tutkimusperinteen (Social Construction of Technology SCOT) näkökulmista, jotka painottavat materiaalisen arkkitehtuurin ja teknologian yhteiskunnallisia, taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja merkityksiä. Mukavuushakuisuuden moraalinen hyväksyntä on merkittävästi muuttanut arjen käytäntöjä. Länsimaista on tullut epätasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa ilmastoinnista on tullut sosiaalinen, hyvän ja terveellisen elämän normi, jopa ihmisarvon mitta. Energiaintensiivisen, ilmastonmuutosta kiihdyttävän elämäntapamme hillitsemiseen tarvitaan maailmanlaajuista asennemuutosta ja historian ymmärtämistä, paluuta paikallisessa ilmastossa kehittyneisiin perinteisiin rakennustapoihin.
Julkaisun otsikon käännösIlmastoitu ? moderni : Sisäilman hallinta sotien jälkeisessä toimistoarkkitehtuurissa
AlkuperäiskieliSuomi
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Savolainen, Panu, Vastuuprofessori
  • Niskanen, Aino, Ohjaaja
  • Michelsen, Karl-Erik, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
JulkaisupaikkaEspoo
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-64-1684-7
Sähköinen ISBN978-952-64-1685-4
TilaJulkaistu - 2024
OKM-julkaisutyyppiG4 Monografiaväitöskirja

Tutkimusalat

  • moderni arkkitehtuuri
  • arkkitehtuurin historia
  • koneellinen ilmanvaihto
  • ilmastointi
  • Imatran Voima Oy
  • Voimatalo
  • Aarne Ervi
  • Teollisuuskeskus Oy
  • Viljo Rewell
  • Torsten Kranck
  • Valmet Oy Lentokonetehdas
  • Carrier Weathermaster
  • Carrier Corporation
  • käytäntöteoreettinen
  • ilmastonmuutos
  • energiatehokkuus

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Ilmastoitu ? moderni : Sisäilman hallinta sotien jälkeisessä toimistoarkkitehtuurissa'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä