Abstrakti
Visualisoinnit mahdollistavat informaation esittämisen näköjärjestelmää laajasti hyödyntävässä muodossa kuvina. Väitöskirjassa määritellään näköjärjestelmän hyödyntämistä aiempaa täsmällisemmin ihmisen ja visualisoinnin vuorovaikutuksen viitekehyksen avulla. Ihmisen suorituskyvyn rajoitteita tarkastellaan kriittisissä osatehtävissä aineiston kasvaessa ja sen sisäisten yhteyksien monimutkaistuessa. Todellisuudessa ymmärryskykyyn vaikuttavat myös aiheyhteys ja ihmisten erityispiirteet. Viitekehys kuvaa ihmisille yhteisiä tiedonkäsittelyn piirteitä suurien ja moniulotteisten aineistojen yhteydessä. Erityisesti tarkastellaan tavallisten ihmisten kohtaamaa moniulotteisuutta esimerkiksi ostotilanteissa tai äänestettäessä. Esitetyn hypoteesin mukaan myös he voivat hyötyä ulottuvuuksien redusoinnista (esim. MDS tai SOM). Nämä olosuhteet ja kiire korostavat havaitsemisen ja kognition kannalta kriittisten osatehtävien ja visuaalisten ominaisuuksien merkitystä. Näiden visuaalisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksia suoriutumiseen ei valitettavasti voida kuitenkaan ennustaa tarkasti todellisissa sovelluksissa, ja siksi tarvitaankin soveltavaa tutkimusta.
Esitetty viitekehys perustuu poikkitieteellisen ihmistutkimuksen katsauksiin. Ensiksi, käsitteenmuodostukseen syventyvää kognitiotiedettä sovelletaan aineiston esikäsittelemiseksi ymmärrettävämpään muotoon. Toiseksi, viitekehykseen liittyy näkötutkimusta, kokeellista psykologiaa ja aivotutkimusta, kun informaatiota vastaanotetaan näönvaraisesti ja tähän syötteeseen vaikutetaan silmiä liikuttelemalla ja käsin toimimalla. Kolmanneksi, katsauksessa arvioidaan olosuhteita, joissa toimintoja ulkoistetaan visualisointiin tai työkaluun mielen sisäisten toimintojen sijaan. Lopuksi, viitekehystä sovelletaan reaktioaikoja ja silmänliikkeitä mittaavissa psykofysiikan kokeissa, joiden menetelmät perustuvat valikoituun katsaukseen visuaalisesta hausta ja sen kriittisistä visuaalisista parametreista. Arvioitavat tehtävät, etsiminen ja yhdistely, valittiin visualisointien käytön tutkimusten ja esitetyn viitekehyksen perusteella. Tavallisten ihmisten visualisointien käyttöä arvioitiin epäsuorasti sovelluksen suosion, annetun palautteen ja havaintojen perusteella kaksissa suomalaisissa vaaleissa.
Viitekehyksestä johdettiin kolme periaatetta. (i) Muistin ja tiedonkäsittelyn ulkoistaminen visualisointeihin vähentää kognitiivista kuormitusta. (ii) Oman toiminnan seurauksien tarkkailu paljastaa ulottuvuuksien yhteyksiä. (iii) Ääreisnäkö soveltuu aineiston karkeille yleishahmoille, esimerkiksi esittämään ulottuvuuksien reduktiota. Nopean katseen kohdistamisen tukeminen on tärkeää kaikille näille periaatteille.
Julkaisun otsikon käännös | Ihmisen kyky havaita, ymmärtää ja hallita moniulotteista informaatiota visualisointien avulla |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-4548-1 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-4549-8 |
Tila | Julkaistu - 2012 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- visualisointi
- moniulotteisuus
- näkö
- havaitseminen
- kognitio
- silmänliikkeet