Abstrakti
Työssä tutkittiin markkinoilla olevien (vuoteen 2018 mennessä esiteltyjen) henkilöauton turvalaitteiden tehokkuutta ja toisaalta onnettomuuksia, joita ei pystytä nykyisillä turvalaitteilla estämään. Tutkimus toteutettiin tilastollisena analyysinä, jonka aineistona käytettiin suomalaisia tietokantoja.
Onnettomuusaineistona käytettiin Onnettomuustietoinstituutin hallinnoimia tietokantoja, joita yhdistettiin osatutkimuksissa tarpeen mukaan soveltuviin aineistoihin.
Kaikki tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia ja määrällisiä. Kolme ensimmäistä osatutkimusta oli retrospektiivisiä turvatekniikkaa koskevia poikittaistutkimuksia, mutta ensimmäisessä osatutkimuksessa oli myös tapaus-verrokki-osa. Viimeinen tutkimuksista oli prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) omaavien seurantajakso oli jatkunut jo 40 vuotta. Tutkimusten tuloksiin on otosten osalta laskettu oleelliset ristitulosuhteet (odds ratio, OR) ja poikittaistutkimuksissa oleelliset vallitsevuudet.
Tulosten mukaan turvatyynyt eivät juuri aiheuttaneet silmävammoja (mahdollisten silmävammojen vallitsevuus alle 4 vammaa/10 000 vammautunutta), mutta turvavyön käyttämättömyys nosti sekä päävammojen (OR 2,50, 95 % luottamusväli [1,59; 3,97]) että kuoleman (OR 5,89 [3,33;10,9]) mahdollisuutta merkitsevästi.
Lisäksi ajonvakautuksella varustetuille henkilöautoille sattui merkittävästi vähemmän sekä vammautumiseen (-29 % [-27 %;-31 %]) että kuolemaan (-58 % [-45 %; -69%]) johtaneita onnettomuuksia kuin vanhemmille, ilman ajonvakautusta olleille henkilöautoille. Kun edellä mainittua ajonvakautusautoa verrataan uudempaan, miltei kaikilla saatavilla olevilla aktiivisilla turvalaitteilla varustettuun autoon, aiheutettujen kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien voidaan arvioida laskevan vielä 20-27 % kilometriä kohden, aina 0,48-0,53 onnettomuutta per miljardi kilometriä asti, kun sairaskohtauksia ja itsemurhia ei huomioida.
Nykyisen turvatekniikan kannalta vaikeimmin estettäviä onnettomuuksia ovat itsemurhat, kuljettajan virheellisen hallintaliikkeen takia ja huonojen sää- tai keliolojen vallitessa sattuneet onnettomuudet. Edellisten lisäksi muun muassa puutteet käytettävyydessä, kuluttajien vastustus ja turvalaitteiden hyödyn ulosmittaaminen saattavat olla riskejä tulevaisuudessa, mutta tämän työn tuloksissa merkittävin kielteinen käyttäytymismalli oli turvalaitteiden käyttämättömyys.
Lääkitsemätön ADHD on esimerkki yhdestä riskitekijästä, johon liittyy erittäin monimutkaisia syy-seuraus-suhteita. Tuloksissa ADHD esiintyi yhdessä kohonneen kuolleisuuden, rikollisuuden (OR 24,3 [3,21; 184]) ja liikennejuopumusriskin (OR 5.61 [2.30; 13.6]) kanssa. Esimerkin tarkoituksena ei ollut leimata ADHD:a sairastavia, vaan osoittaa, miten synnynnäisiä altistustekijöitä omaava sairaus voi johtaa onnettomuuksiin, joita on vaikea estää.
Julkaisun otsikon käännös | Kuinka autot suojaavat kuljettajiaan ja pitäisikö autoja suojata kuljettajiltaan: turvatyynyistä ajamisen automaatioon |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-8858-7 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-8859-4 |
Tila | Julkaistu - 2019 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- tieliikenneonnettomuudet
- passiivinen turvatekniikka
- aktiivinen turvatekniikka
- liikennelääketiede