Helsingin yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931, edeltävät vaiheet ja toteutus – Kysymys yliopiston asemasta ja tyylistä

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisMonograph

Abstrakti

Tutkimus käsittelee Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuksesta 1931 järjestettyä arkkitehtuurikilpailua edeltävine vaiheineen ja J. S. Sirénin voittaneen ehdotuksen toteutusta 1935–1937 sekä päärakennuksen korjauksia 1938–1940 ja 1944–1948. Tutkimuksen pääkysymys on, miten C. L. Engelin yliopiston päärakennus (1832) vaikutti vuoden 1931 arkkitehtuurikilpailuun ja laajennuksen toteutukseen 1935–1937. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös, mitkä tahot vaikuttivat kilpailuehdotusten arvottamiseen ja mikä rooli Arkkitehtiliitolla, yliopiston hallinnolla ja julkisella keskustelulla oli siinä. Mitä poliittisia tai kulttuurisia arvolatauksia kilpailun ratkaisu ja toteutus käsittivät? Mikä vaikutti kilpailun jälkeisiin muutoksiin Sirénin toteutetussa suunnitelmassa? Laajennussuunnitelmien tyyliin liittyvät ilmiöt kuuluvat näihin kysymyksiin, ja erityisesti tutkitaan rakennuksen tyylipiirteitä ja niiden suhdetta Engelin arkkitehtuuriin. Tyylipiirteitä eriteltäessä nostetaan 1920-luvun klassismin ja funktionalisimin ohella esiin pastissipiirteet ja sitaatit. Yliopiston päärakennuksen laajennuksen pastissipiirteet olivat tabu funktionalismin kannattajille, joiden mielestä formalistinen tyylihistoriallinen ratkaisutapa heikensi alkuperäisen rakennuksen autenttisuuden arvoa. Heidän mielestään laajennuksen ulkohahmon olisi pitänyt erottua selkeästi alkuperäisestä osasta. Näiden piirteiden tähden Sirénin laajennus jätettiin myöhemmissä arvioissa vuosikymmeniksi vaille huomiota. Vuoden 1931 kilpailu oli poikkeuksellinen Suomessa, koska laajennettava yliopiston päärakennus kuuluu Senaatintorin kansallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen. Se ja kilpailun järjestäminen Suomen arkkitehtuurin murroskautena olivat syitä kilpailun jälkeen syntyneelle kiivaalle debatille tyyliltään klassististen umpikortteli- ja funktionalististen avokortteliehdotusten kannattajien välille. Jonkin verran sekamuotojakin ilmeni tyylien ja korttelirakenteen yhdistelmissä. Funktionalistisissa ehdotuksissa oli uudenlaisten betonirakenteiden mahdollistamia nauhaikkunoita, kuorirakenteita ja korkeita lasikatteisia tiloja. Erityinen piirre kilpailussa oli, että vaikka funktionalistiset ehdotukset poikkesivat ulkoasultaan vanhoista niitä ympäröivistä rakennuksista, puolustivat niiden tekijät siitä huolimatta empiren kaupunkikuvan säilyttämistä. J. S. Sirénin klassistinen kilpailuehdotus valittiin toteutettavaksi 1934. Sirénin toteutettu laajennusosa muodostaa vanhan päärakennuksen kanssa umpikorttelin. Laajennuksessa jatkuu fasadeissa Engelin osasta siteerattujen aiheiden vyöhyke, joka liittää uuden osan kokonaisuuteen. Sisätilojen arkkitehtuurille ja hienostuneille sisustuksille on ominaista 1920-luvun klassismin piirteiden runsaus. Engelin tapaan Sirén käytti arvokkaimmissa tiloissa pylväitä ja pilareita, ja Sirénin laajennuksessa on useita Engelin osasta soveltaen omaksuttuja tilatyyppejä. Koska kilpailuehdotuksia ja Sirénin laajennussuunnitelmia verrataan tutkimuksessa Engelin yliopiston päärakennukseen, käsitellään Engelin Yliopistoa taustoituksena. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Sirénin suunnittelemia Engelin osan korjauksia 1938–1940 ja 1944–48, jolloin jatkosodan pommitusvaurioita korjattiin Engelin osassa ja suuri juhlasali laajennettiin. Tämä korjaustyö täydensi viimeisimpiin kuuluvan Suomen julkisista rakennuksista, jotka olivat näkyvästi tyyliltään klassisoivia. Keskeinen tutkimusmateriaali koostuu piirustuksista, valokuvista, arkistojen ja aikakauden lehtien materiaaleista. Kilpailuehdotuksia ja toteutusta analysoidaan muun muassa tätä työtä varten laadittujen piirustusten ja kaavioiden avulla. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa analysoidaan tilojen arkkitehtonisia, tyylillisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia. Yliopiston päärakennuksen laajennussuunnitelmia analysoidaan suhteessa aikakauden muuhun arkkitehtuuriin.
Julkaisun otsikon käännösThe Competition for the Extension to the University of Helsinki Main Building in 1931, the Preceding Phases and Realization – The Question of the Significance of the University and of Style
AlkuperäiskieliSuomi
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Savolainen, Panu, Vastuuprofessori
  • Niskanen, Aino, Ohjaaja
  • Standertskjöld, Elina, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
JulkaisupaikkaEspoo
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-64-1880-6
Sähköinen ISBN978-952-64-1890-2
TilaJulkaistu - 2024
OKM-julkaisutyyppiG4 Monografiaväitöskirja

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Helsingin yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931, edeltävät vaiheet ja toteutus – Kysymys yliopiston asemasta ja tyylistä'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä