Vesien hallitseminen paikallisen kehityksen avaimena - Ratkaisuja toimeenpanon haasteisiin Nepalin syrjäisellä maaseudulla

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

Abstrakti

Väitöskirja tunnistaa käytännöllisiä keinoja maaseudun kehittämiseksi syrjäisillä vuoristoalueilla vesihuollon instituutioiden ja vesi-infrastruktuurin rakentamisen avulla. Vesi on elintärkeä resurssi, sillä vesivarojen saatavuus on perusedellytys valtaosalle maaseudun asukkaiden elinkeinoista sekä heidän elämänlaatunsa kulmakivi. Tutkimuksessa keskitytään Nepaliin maaseutuun ja tarkemmin maaseudun kehittämistoimien toteuttamiseen maan syrjäisimmillä ja köyhimmillä alueilla. Väitöskirjassa tarkastellaan kahta laajamittaista maaseudun vesivarojen hallinnan kehitysprojektia tutkimalla valittuja yhteisöjä näissä hankkeissa. Instituutioiden ja niiden hallinnan lisäksi väitöskirjassa tarkastellaan yksilöiden välisiä vuorovaikutuksia ja heidän vaikutuksiaan kehitysprosessien tuloksiin. Väitöstyön päätutkimuskysymys on "Mitä käytännössä toteuttamiskelpoisia tapoja on toteuttaa ja hallita vesipalveluja kehittyvillä vuoristoisilla maaseutualueilla?" Tutkimuskysymystä tarkastellaan kolmen alakysymyksen avulla: (1) "Missä ovat sosiaalisen ulottuvuuden hallinnan ongelmat paikallistasolla"; (2) "Miten näitä epäkohtia voidaan käsitellä"; ja (3) "Mikä on yksilöiden toimien ja heidän välisten vuorovaikutusten potentiaalinen panos vesipalvelujen kehitykseen ja implementoinnin prosesseihin?" Tutkimuksen teoreettisena perustana ja tutkimuskirjallisuutena käytetään institutionaalisen itseohjautuvuuden (institutional bricolage); ja toimintakykyjen (capability approach) teorioita. Menetelmällisesti väitöskirja soveltaa pragmatistista tieteenfilosofiaa käytännössä ja korostaa sen monitahoisen suuntautumisen vahvuuksia. Väitöskirjassa käytetään joukkoa osallistavia laadullisia tutkimusmenetelmiä. Väitöstyön keskeisenä uutuusarvona on kolme löydöstä. Ensinnäkin väitöskirjassa analysoidaan implementoinnin sosiaalisen ulottuvuuden laiminlyönnin aiheuttamien ongelmien syitä ja yksilöidään kolme tähän liittyvää hallinnon haastetta. Toiseksi tulokset korostavat, että suuri osa operatiivisesta implementoinnista ja paikallisesta institutionaalisesta toiminnasta tapahtuu sosiaalisissa ympäristöissä, jotka eivät ole sääntelevän hallinnon instituutioiden välittömässä vaikutuksessa. Väitöskirjassa todetaan, että nämä sosiaaliset tilat ovat silti ratkaisevia kehitysprosessien kannalta. Kolmanneksi väitöskirjassa tunnistetaan, että yksilöillä on tärkeä kaksoisrooli ylhäältä alas suuntautuvan hallinnan välittäjinä ja toisaalta paikallisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan ongelmanratkaisun osallistujina. Viimeksi mainittu rooli on vähemmän tunnistettu, mutta silti ratkaiseva kehitysprosessien kannalta. Väitös osoittaa, että yksilöt ja heidän väliset muodolliset ja epämuodolliset vuorovaikutuksensa ovat vesivarojen hallinnan ja paikallisen kehityksen kannalta avainasemassa kehittyvällä syrjäisellä maaseudulla. Ruohonjuuritason implementoinnin kannalta pitäisikin siksi keskittyä vuorovaikutuksiin sekä institutionaalisella että yksilöiden välisellä tasolla.
Julkaisun otsikon käännösVesien hallitseminen paikallisen kehityksen avaimena - Ratkaisuja toimeenpanon haasteisiin Nepalin syrjäisellä maaseudulla
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Varis, Olli, Vastuuprofessori
  • Keskinen, Marko, Ohjaaja
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-8075-8
Sähköinen ISBN978-952-60-8076-5
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

Tutkimusalat

  • vesihallinto
  • pragmatismi
  • maaseudun kehitys
  • kehitysyhteistyö

Sormenjälki Sukella tutkimusaiheisiin 'Vesien hallitseminen paikallisen kehityksen avaimena - Ratkaisuja toimeenpanon haasteisiin Nepalin syrjäisellä maaseudulla'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä