Filmikirjailijat : elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931-1941

Tutkimustuotos

Standard

Filmikirjailijat : elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931-1941. / Talvio, Raija.

Aalto University, 2015. 328 s.

Tutkimustuotos

Harvard

APA

Vancouver

Talvio R. Filmikirjailijat : elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931-1941. Aalto University, 2015. 328 s. (Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS; 154).

Author

Bibtex - Lataa

@phdthesis{3292fbb1600a45e7b8766c085d950f9d,
title = "Filmikirjailijat : elokuvak{\"a}sikirjoittaminen Suomessa 1931-1941",
abstract = "T{\"a}m{\"a} v{\"a}it{\"o}skirja tarkastelee elokuvak{\"a}sikirjoittamista Suomessa vuodesta 1931 vuoteen 1941. Tutkimus kysyy, mink{\"a}laiset esteettiset ja ideologiset arvot vaikuttivat k{\"a}sikirjoittamiseen ja k{\"a}sikirjoittajien ammattikunnan muotoutumiseen {\"a}{\"a}nielokuvan l{\"a}pimurron j{\"a}lkeen. Tutkimus on historiallinen tutkimus. L{\"a}hdeaineistoa tulkitaan soveltaen p{\"a}{\"a}asiassa Ian Macdonaldin ja Daniel Grittenin luomia k{\"a}sikirjoituksen tutkimuksen menetelmi{\"a}, joissa k{\"a}sikirjoittamisen k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a} analysoidaan ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun teorioiden mukaisena kulttuurisen kamppailun kentt{\"a}n{\"a}. Suomalainen elokuvatuotanto eli voimakkaan kasvun aikaa 1930-luvulla. Elokuvalehtien ja muiden julkaisujen palstoilla k{\"a}ytiin vilkasta keskustelua kansallisesta elokuvasta ja sen teht{\"a}v{\"a}st{\"a}. Yksi keskustelunaiheista oli ”k{\"a}sikirjoituksen ongelma”. Uskottiin, ett{\"a} kiinnitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} huomiota k{\"a}sikirjoitusten laatuun syntyy parempia elokuvia. Pohdintojen keski{\"o}ss{\"a} oli nelj{\"a} kysymyst{\"a}: Mink{\"a}laisia ovat suomalaiselle elokuvalle sopivat aiheet? Keiden pit{\"a}isi kirjoittaa elokuvia? Tuleeko tuottajien suosia alkuper{\"a}isaiheita ja v{\"a}ltt{\"a}{\"a} kirjallisuussovituksia? Miten m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n hyv{\"a} elokuvak{\"a}sikirjoitus? Tutkimuksen p{\"a}{\"a}luvuissa tarkastellaan n{\"a}iden kysymysten ratkontaa sek{\"a} julkisuudessa ett{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n ty{\"o}ss{\"a}. Lehdist{\"o}aineiston ohella l{\"a}htein{\"a} ovat elokuvien k{\"a}sikirjoitukset, kirjeet, muistelmat ja elokuvayhti{\"o}iden arkistot. Nelj{\"a}ss{\"a} tapaustutkimusluvussa valotetaan p{\"a}{\"a}lukujen aihealueita. Niiss{\"a} tarkastelun kohteina ovat elokuvat Juurakon Hulda (1938), Vieras mies tuli taloon (1938), vuonna 1940 valmistuneet suomalaiset ruotsalaisten elokuvien uudelleenfilmatisoinnit sek{\"a} elokuva SF-paraati (1940). Suomalaista elokuvak{\"a}sikirjoittamista ja sen ammatillisia ihanteita rakennettiin {\"a}{\"a}nielokuvan l{\"a}pimurron j{\"a}lkeen kulttuurisella kent{\"a}ll{\"a}, jonka toiminta muotoutui suhteessa kansalliseen kulttuuriin ja suomalaisen kirjallisuuden traditioon. Suomalainen elokuva oli samaan aikaan sek{\"a} osa nuoren valtion kansallista kulttuuria ett{\"a} kansainv{\"a}list{\"a} elokuvakulttuuria – vaikutteita saatiin niin Euroopasta, Hollywoodista kuin Neuvostoliitostakin. Elokuvaa pidettiin toisaalta kauppatavarana ja toisaalta taiteena, ja k{\"a}sikirjoittaminen n{\"a}htiin uutena kirjallisuuden lajina. K{\"a}sityst{\"a} k{\"a}sikirjoittajan ammatista muokkasivat monet kesken{\"a}{\"a}n ristiriitaiset n{\"a}kemykset, toiveet ja tavoitteet.",
keywords = "films, script writing, history of literature, the thirties, Finland, elokuvat, k{\"a}sikirjoittaminen, kirjallisuudenhistoria, 1930-luku, Suomi, films, script writing, history of literature, the thirties, Finland",
author = "Raija Talvio",
note = "Supervising professor: Helke, Susanna, Prof., Aalto University, Department of Film, Television and Scenography, Finland Advisor: Laine, Kimmo Advisor: Timonen, Eija",
year = "2015",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-60-6423-9",
series = "Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS",
publisher = "Aalto University",
number = "154",
school = "Aalto-yliopisto",

}

RIS - Lataa

TY - THES

T1 - Filmikirjailijat : elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931-1941

AU - Talvio, Raija

N1 - Supervising professor: Helke, Susanna, Prof., Aalto University, Department of Film, Television and Scenography, Finland Advisor: Laine, Kimmo Advisor: Timonen, Eija

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Tämä väitöskirja tarkastelee elokuvakäsikirjoittamista Suomessa vuodesta 1931 vuoteen 1941. Tutkimus kysyy, minkälaiset esteettiset ja ideologiset arvot vaikuttivat käsikirjoittamiseen ja käsikirjoittajien ammattikunnan muotoutumiseen äänielokuvan läpimurron jälkeen. Tutkimus on historiallinen tutkimus. Lähdeaineistoa tulkitaan soveltaen pääasiassa Ian Macdonaldin ja Daniel Grittenin luomia käsikirjoituksen tutkimuksen menetelmiä, joissa käsikirjoittamisen käytäntöä analysoidaan ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun teorioiden mukaisena kulttuurisen kamppailun kenttänä. Suomalainen elokuvatuotanto eli voimakkaan kasvun aikaa 1930-luvulla. Elokuvalehtien ja muiden julkaisujen palstoilla käytiin vilkasta keskustelua kansallisesta elokuvasta ja sen tehtävästä. Yksi keskustelunaiheista oli ”käsikirjoituksen ongelma”. Uskottiin, että kiinnittämällä huomiota käsikirjoitusten laatuun syntyy parempia elokuvia. Pohdintojen keskiössä oli neljä kysymystä: Minkälaisia ovat suomalaiselle elokuvalle sopivat aiheet? Keiden pitäisi kirjoittaa elokuvia? Tuleeko tuottajien suosia alkuperäisaiheita ja välttää kirjallisuussovituksia? Miten määritellään hyvä elokuvakäsikirjoitus? Tutkimuksen pääluvuissa tarkastellaan näiden kysymysten ratkontaa sekä julkisuudessa että käytännön työssä. Lehdistöaineiston ohella lähteinä ovat elokuvien käsikirjoitukset, kirjeet, muistelmat ja elokuvayhtiöiden arkistot. Neljässä tapaustutkimusluvussa valotetaan päälukujen aihealueita. Niissä tarkastelun kohteina ovat elokuvat Juurakon Hulda (1938), Vieras mies tuli taloon (1938), vuonna 1940 valmistuneet suomalaiset ruotsalaisten elokuvien uudelleenfilmatisoinnit sekä elokuva SF-paraati (1940). Suomalaista elokuvakäsikirjoittamista ja sen ammatillisia ihanteita rakennettiin äänielokuvan läpimurron jälkeen kulttuurisella kentällä, jonka toiminta muotoutui suhteessa kansalliseen kulttuuriin ja suomalaisen kirjallisuuden traditioon. Suomalainen elokuva oli samaan aikaan sekä osa nuoren valtion kansallista kulttuuria että kansainvälistä elokuvakulttuuria – vaikutteita saatiin niin Euroopasta, Hollywoodista kuin Neuvostoliitostakin. Elokuvaa pidettiin toisaalta kauppatavarana ja toisaalta taiteena, ja käsikirjoittaminen nähtiin uutena kirjallisuuden lajina. Käsitystä käsikirjoittajan ammatista muokkasivat monet keskenään ristiriitaiset näkemykset, toiveet ja tavoitteet.

AB - Tämä väitöskirja tarkastelee elokuvakäsikirjoittamista Suomessa vuodesta 1931 vuoteen 1941. Tutkimus kysyy, minkälaiset esteettiset ja ideologiset arvot vaikuttivat käsikirjoittamiseen ja käsikirjoittajien ammattikunnan muotoutumiseen äänielokuvan läpimurron jälkeen. Tutkimus on historiallinen tutkimus. Lähdeaineistoa tulkitaan soveltaen pääasiassa Ian Macdonaldin ja Daniel Grittenin luomia käsikirjoituksen tutkimuksen menetelmiä, joissa käsikirjoittamisen käytäntöä analysoidaan ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun teorioiden mukaisena kulttuurisen kamppailun kenttänä. Suomalainen elokuvatuotanto eli voimakkaan kasvun aikaa 1930-luvulla. Elokuvalehtien ja muiden julkaisujen palstoilla käytiin vilkasta keskustelua kansallisesta elokuvasta ja sen tehtävästä. Yksi keskustelunaiheista oli ”käsikirjoituksen ongelma”. Uskottiin, että kiinnittämällä huomiota käsikirjoitusten laatuun syntyy parempia elokuvia. Pohdintojen keskiössä oli neljä kysymystä: Minkälaisia ovat suomalaiselle elokuvalle sopivat aiheet? Keiden pitäisi kirjoittaa elokuvia? Tuleeko tuottajien suosia alkuperäisaiheita ja välttää kirjallisuussovituksia? Miten määritellään hyvä elokuvakäsikirjoitus? Tutkimuksen pääluvuissa tarkastellaan näiden kysymysten ratkontaa sekä julkisuudessa että käytännön työssä. Lehdistöaineiston ohella lähteinä ovat elokuvien käsikirjoitukset, kirjeet, muistelmat ja elokuvayhtiöiden arkistot. Neljässä tapaustutkimusluvussa valotetaan päälukujen aihealueita. Niissä tarkastelun kohteina ovat elokuvat Juurakon Hulda (1938), Vieras mies tuli taloon (1938), vuonna 1940 valmistuneet suomalaiset ruotsalaisten elokuvien uudelleenfilmatisoinnit sekä elokuva SF-paraati (1940). Suomalaista elokuvakäsikirjoittamista ja sen ammatillisia ihanteita rakennettiin äänielokuvan läpimurron jälkeen kulttuurisella kentällä, jonka toiminta muotoutui suhteessa kansalliseen kulttuuriin ja suomalaisen kirjallisuuden traditioon. Suomalainen elokuva oli samaan aikaan sekä osa nuoren valtion kansallista kulttuuria että kansainvälistä elokuvakulttuuria – vaikutteita saatiin niin Euroopasta, Hollywoodista kuin Neuvostoliitostakin. Elokuvaa pidettiin toisaalta kauppatavarana ja toisaalta taiteena, ja käsikirjoittaminen nähtiin uutena kirjallisuuden lajina. Käsitystä käsikirjoittajan ammatista muokkasivat monet keskenään ristiriitaiset näkemykset, toiveet ja tavoitteet.

KW - films

KW - script writing

KW - history of literature

KW - the thirties

KW - Finland

KW - elokuvat

KW - käsikirjoittaminen

KW - kirjallisuudenhistoria

KW - 1930-luku

KW - Suomi

KW - films

KW - script writing

KW - history of literature

KW - the thirties

KW - Finland

M3 - Doctoral Thesis

SN - 978-952-60-6423-9

T3 - Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS

PB - Aalto University

ER -

ID: 18168073